DB 950 implematic -63

Pakki kirjoitti:Tässä 900 kansi jossa ei näy roppuja. Jos 950 sama kansi niin ei siinäkään.

Minulla on alkupään 950, ei ipmlematic.
Siinä on nuo proput juuri kuten 880:n kannessa.

Ysiviiskympissä on eri kansi kuin ysisatasessa. Ysisatasessa oli kannentiivisteongelmaa, joka korjattiin ysiviiskymppiin lisäämällä kaksi kannenpulttia 1-2 ja 3-4 sylinterien väleihin. Samalla ihan varmasti jouduttiin miettimään koko kansi uusiksi, että löydettiin uusillekin pulteille ehyet kohdat. Vesitila saattoi tulla monimutkaisemmaksi. Olisikohan nuo plommit sitten tarvittu tukkimaan vesitilan keernoja varten tarvitut reiät. En tiedä vaan arvailen tätä.

Niin tuon muistan itsekkin että 900 kannessahan on tuo käynnistyksen keventäjä joka vapauttaa venttiilien puristukset,onkos tuommosta paikkakaan enää uudemmissa kansissa vai onko se rakennettu niin että kammen siihen saisi jos haluaisi?
Tuotapa en tiedä ja muista miten esim.tuossa 850 kansi on tehty? siinä kun ei keventäjää enää ole,mielenkiintoisia nämä jutut kuiteskin on että mitä on ollu millonkin ja sitten on joku seppä vielä rakennellu itte omansa heh.

Minun arvaukseni on, että 850:n ja 950:n kannen valu on sama, mutta venttiilien halkaisijoissa saattaa olla eroa. 900:n kansi on todennäköisesti samaa perua kuin 25D ja 30 D:ssä.

Olen joskus aikaisemminkin kommentoinut että puolipuristus oli yksi parhaita oivalluksia mitä moottoriin on rakennettu. Paljon sitä käyttäneenä sekä 25 että 900 on ollut verrattomasti helpompi saada käyntiin talvella missä ei virtasta eikä cosaneja ollut lähellä. Sillä sai helposti vielä käyntiin heikolla akulla joka ei muutoin enää jaksanut kunnolla pyörittää kuin lämmintä konetta. Sehän on edelleen useiden isojen moottoreiden varusteissa mm. laivoissa ja vetureissa. Lukemattomat kerrat se pelasti päiväni syrjäisissä kohteissa, eikä päivä mennyt ns. harakoille.
Siinähän on epäkeskoakseli joka pikkiriikkisen avaa pakoventtiileitä että ei ota mäntään kiinni. Kova suhina kuuluu kun konetta pyöritetään ja kun vipu palautetaan tärähtää nätisti käymään. Opin laittamaan vivun hyvin tarkalle hollille ja kun startti hetken pyöritti loksahti vipu kiinni ja kone lähti käyntiin.

Noin se pelas meilläkin juu sillon kun vielä kunnossa oli,semmosta olen vaan kuullu että olis ollu JUURIKIN se puolipuristin mikä 900 tekniikan rikkoi?? itse en sitä voi tietää enkä todistaa millään,mutta jutut mitä on kuultu niin menis näin että venttiililautasenvälit ei sitten tiivistynykkään kun vipu laitettiin ales ja siitä olis tullu venttiiliongelmia/kansiongelmia ja sitten nuo paineiskut olis ollu erilaiset... mene ja tiedä ainahan kaikkea puhutaan ja pahaakin,meillä oli se veden jääminen moottoriin syy purkamiseen ja näin ollen kokemukset siitä mallista on hyvin vähäiset.
Se oli muutes ensimmäinen moottorilaite mitä nuorenapoikana ajoin ja sillompa se tuntui jo isoltalaitteelta,heh nykymittapuun mukaan on pikkuraksa.
Omasta mielestä siinä ei tainnu muuta puutetta olla kuin että vetopyörästön lukkoa ei ollu,no eipä ollu monessa muussakaan ja niin ollen ei pahoihin paikkoihin ollu asiaakaan,kuitenkin siitä laitteesta jäi hyvät muistot ja kokemusta tuli Taavista kun kansipahveja alussa vaihektiin,sitä en enää muista että joutuko niitä vaihtamaan JO e nnen kuin moottori halkesi?halkemaa isäukko korjaili että saatiin ajot ajeltua ja hankittua toinen se 850.
On vaan harmittanu kun se laite piti purkaa ja loput lohkot hävittää...

900-mallissa oli eläkkeellä olevan englantilaisen asentajan mukaan kaksi ongelmaa. Traktorissa oli vähällä koestuksella jäänyt uusi jakajapumppu ja kannentiiviste vuoti usein. Jakajapumppuun tehtiin joukko parannuksia ennen kun uusi traktorimallisto esiteltiin ja kannen kiinnitykseen lisättiin pultteja kannen keskiosaan. Nämä kaksi seikkaa johti siihen, että mainitun mallin tuotantoaika jäi lyhyeksi, marraskuusta 1956 toukokuuhun 1958

Niin, ysisatasen moottori oli muokattu 30D'n koneesta, suurin muutos tietysti rivipumpun vaihtaminen (valitettavasti) riittämättömästi testattuun DPA'han. 950 sai saman koneen uudistetulla ja 17 naulalla kiinnitetyllä kannella. DPA oli myös juuri saatu kuntoon. Saman koneen peri sitten loppujen lopuksi 880, jossa se palveli hyvin kunnes korvattiin 3-sylinterisellä ikiliikkujalla.

Hassu juttu joka kuitenkaan ei kovin naurata on, että DPA asennettiin viimeisiin kaksviitosiin ja joihinkin muihin traktorimerkkeihin, joiden kanssa ei ollut mitään ongelmaa. On esitetty syyksi sitä, että näistä otettiin sen kymmenisen hummaa vähemmän kuin ysisatasesta. Samaa syytä esitetään myös kannentiivisteongelmiin.

erkki kirjoitti:Minun arvaukseni on, että 850:n ja 950:n kannen valu on sama, mutta venttiilien halkaisijoissa saattaa olla eroa. 900:n kansi on todennäköisesti samaa perua kuin 25D ja 30 D:ssä.

30D ja 950 venttiilit käy suoraan toisiinsa. Muuten kannet on paljonkin erilaiset.
Mikko

No tuota joku voisi kaivaa tuota historiaa esille. Siinähän kävi niin että ensimmäisissä pumpuissa oli "jäänyt" väärä karkaiujännite mäntiin joka korjattiin pian ja sen jälkeen pumput pelasivat ihan OK. Minuulla ei ole ollut mitään ongelmaa pumpun kanssa mutta muutama kansitiiviste kärähti tietämättömyyden takia. Kun sain Taaveitin asentajalta "oikeat" ohjeet on kansi saanut olla kiinni jo pitkään kohta 20 v ilman ongelmia. Siis kun tuotteesta tietää tarpeeksi sen kanssa oppii elämään, huolellinen mies ainakin.
Eli minä en käytä vielä muotoa oli vaan on. Kaikista taaveista voi jo sanoa oli koska ovat kaikki jo historiallisia vehkeitä ainakin 10v nassikan silmissä.

Muistaakseni Stuart Gibbardin kirjassa mainitaan, että CAV:n jakajapumpun ongelmien poistaminen vaati useita versioita. Olikohan peräti viides versio, joka sitten alkoi pelittää ja tuli laajaan käyttöön, varsinkin Englannissa. Olen kirjoista ymmärtänyt asian niin, että aluksi kriitillinen osa oli roottorin runko, joka pyörii hyvin tarkassa porauksessa. Niihin jäi aluksi valmistuksen yhteydessä niin paljon jäännösjännityksiä, että jännitystila saattoi relaksoitua kovan kolahduksen seurauksena sen verran, että roottori alkoi ahdistaa poraukseen. Asia huomattiin tehtaalla kun selvisi, että pikarahtina Melthamiin tulevia pumppulaatikoita käsiteltiin kovakouraisesti rautatieasemalla. Muutamia kymmeniä tunteja pyörittyään se sitten leikkasi kiinni jonka seurauksena pumpun akseli katkesi. 900:n jakopää on sen verran tukeva, ettei se vaurioitunut. Ongelman selvittäminen tuotti aluksi isoja vaikeuksia kun ei keksitty, miksi suurin osa pumpuista toimii ihnan hyvin, mutta osa leikkaa kiinni. Tehtaan koeajopenkissä kiinnileikkautumista ei saatu tapahtumaan tietenkään koska testattavia pumppuja ei heitelty lattialle enne testausta.

Viime vuoden ensimmäisessä kerholehdessä oli juttu ysisatasesta, jossa sitten jonkin verran käsiteltiin syöttöpumppua ja sen ongelmahistoriaa. CAV DPA oli melkoisen lailla saman näköinen ja oloinen kuin CAV'n täällä Euroopassa edustama Roosa Master A.

CAV, DB'n luotettu ja pitkäaikainen toimittajakumppani sitten "huijasi" DB'n ottamaan vähille käyttötesteille jääneen pumpun traktoriinsa. Itse asiassa nuo testeissä käytetyt pumput oli valmistettu erityisesti testejä varten huolella ja paremmista aineista ja siksi ne vähät testit menivätkin hyvin. Tuotantokappaleiden nestepäät tehtiin aluksi vähähiilisestä teräksestä, joista aineen pehmeyden takia roottori irrotti hiukkasia, jotka sitten kulkeutuivat kaikkialle pumpusta eteenpäin. Ongelmien tullessa esiin, materiaali vaihdettiin kulutusta paremmin kestävään runsashiilisempään teräkseen, josta sitten alkoivat nämä Erkin mainitsemat koneistettujen kappaleiden jännitysten relaksoitumisesta aiheutuvat jumit. Muutoksia itse asiassa tehtiin kahdeksaan eri versioon ja pumppu saatiin lopulta luotettavaksi muutamaa viikkoa ennen ysisatasen valmistuksen lopettamista.

Nämä jutussa olevat faktat on kerätty monista eri lähteistä.

Uteliaisuuttani kysyn, oliko noissa alkupään jakajiissa semmostakin ongelmaa joka aiheutti huonon käynnistymisen?

Tuosta käynnistyvyysongelmasta en ole aikaisemmin kuullut, mutta uuden tuotteen kanssa kaikki on mahdollista mikä ei ole täysin mahdotonta. Korkeapainemännät liikkuvat suoraan roottoriin poratussa sylintereissä ja siellä ei tarvitse olla paljon ylimääräistä kitkaa, että välipainepumpun paine starttauskierroksilla ei riitä ajamaan mäntiä täysin ulos.

CAV oli tehnyt DB:n kanssa paljon yhteistyötä vuosien varrella. Cropmaster diesel saatiin pelaamaan kunnolla vasta kun siihen keksittiin kokeilla CAV:n silloin ihan uusia nelireikäsuuttimia. Ne toimivat ihan hyvin ja niitä käytettiin DB:n tuotannon päättymiseen saakka. Sikäli on helppo ymmärtää DB:n kärsivällisyys tässä jakajapumppuasiassa. DPA pumppuongelma tuli maksamaan DB:lle niin paljon, että olisi ollut paljon halvempaa asentaa 900-malliin koetellut rivipumput ja antaa jonkun muun testata DPA -pumput tuotannossaan.

Mä olen varmaan saanu väärää informaatioo, kultamaha Fergusta kuulu satuja ja tarinoita miks se ei käynnisty, siinähän on toi sama pumppu. Itellä 35 vuodelta 58 oppi käynnistymään kun moottori kunnostettiin 80 luvulla ja käynistyy edelleen. Tää nyt meni ohi aiheesta

Niin ehjiin laitteisiin aina kannattaa verrata kaikkea,risat on sitten risoja,samaa parjaamista olen kuullu kavereiltanikin kun joku laite meillä on ollu että ei tolla mitään tee,no ei teekkään jos on ollu uudesta asti 20 omistajaa ja jokainen käsitelly miten kuten eikä mitään korjailuja/huoltoja ole koskaan tehty,omat ollukkin kymmeniä vuosia itsellä nin tietääpi mitä on tehty ja mitä ei.
Hyvänä esimerkkinä on mun eka piha-auto,se oli hylätty jo alle 80tkm ja 10vuotiaana kun pohja laho ja moottori söi öljyä,syynä se että autolle ei oltu muuta tehty kuin ajettu,itte sillä päristelin pihalla ja mettässä 12vuotta ja paremin käynnistyi kuin sen ajan uudemmat autot heh!
Monen mielestä kaiken mikä liikkuu tulisi olal ikuista mikä e ikuitenkaan oel totta,toki laitteissa on niitä tyyppivikojakin ja niille ei kukaan voi mitään,joko ne korjataan tai sitten niiden kanssa pitää vaan elää.

Tuohon käynnistyvyysongelmaan itse itseäni siitä jutusta lainaten:
"Sitten alkoi tulla sieltä sun täältä lisää viestejä huonosta käynnistyvyydestä, huonosta käynnistä, tehojen häviämisestä ja jopa pumppujen jumittumisesta. Asiaa tiedusteltaessa CAV:lta vastaus oli ettei spesifikaatiota oltu muutettu koekappaleista. Ne nimittäin olivat toimineet mainiosti. Niinpä niin, speksiä ehkä ei ollut muutettu, mutta materiaalia kyllä. Nestepää oli koekappaleissa valmistettu työkaluteräksestä, kovasta, kalliista ja hankalasti koneistettavasta materiaalista. Tuotantokappaleissa materiaali oli korvattu niukkahiilisellä (pehmeämmällä) teräksellä, joka oli edullisempaa ja helpommin työstettävää. Tuloksena tästä kuitenkin oli, että roottori irroitti siitä lastua, joka kulkeutui joka paikkaan ja pilaten ”kaiken” pumpusta eteenpäin. "

Eli siis alkupään tuotannon pumput vioittuessaan aiheuttivat yleisesti ottaen myös huonoa käynnistyvyyttä. Alkupään pumpuissa ei myöskään ollut ennakonlukitusruuvia eli ne piti pistää käyntiin siltään kelillä kuin kelillä. Sitten täällä Suomessa polttoainepuoli alkoi oireilemaan karkeatekoisen venäläisen naftan saostumien takia. En kyllä tiedä millaista tämä säätäjän ja annosteluventtiilin oirehtiminen oli, joka pikakorjattiin vaihtamalla pumppuun jäykempi mersun jousi.

Oiskos se ollut sen kultamahan kanssa semmonen juttu, että moottorina oli nelipyttyinen Standard, etukammiomoottori ilman hehkuja. Tunnettu siitä että ei lähde kesälläkään varjosta käyntiin. Eikä se ollut pumpun vaan moottorikonstruktion aiheuttama juttu. Tavetissa polttoaine ruiskutetaan suoraan sylinteriin männän päälle, karkeampiääninen mutta helpommin käyntiin lähtevä peli.

Kiitän tiedosta. Se nelipyttynen Standarti tos mun 35 on mut imusarjahehku löytyy, ei se ilman hehkua käynnistyy kun 35 asteen helteessä.

Joo, tiedän juuri samanlaisen imusarjahehkulla ja konerempattuna Särkisalossa. Lähtee myös käyntiin suhteellisesti. Eikös siihen jossain vaiheessa tehty talvimoottori, joka sitten paransi tilannetta täällä pohjoisessa.

Ainakin vuonna 59 oli hehkut kaikissa palotiloissa.

1690 metsä kirjoitti "Ainakin vuonna 59 oli hehkut kaikissa palotiloissa". Koska en ole ikinä kuullut, enkä ole nähnyt, sellainen David Brown diesel moottori, olisin erittäin kiinnostunut näkemään vaikka kuvia niistä hehkuista ja niiden asennuksesta sylinterikanteen.

Nimimerkki 1690 taitaa viitata -59 mallin "kultamaha" Ferguun.

Joo kultamaha Fegusta ja sen punasesta jälkeläisistä oli kyse, vaikka ei tälle palstalle kuulukkaan.

Niin tuskimpa sekään paljoa pumpun toimintaa parantaa jos siellä tankissa on jotain vedensekasta/likasta lellua ja sitä yritettiin aikoinaan pumpuista läpi ajella...on vaan aineetkin muuttunu niistä ajoista ja jakelupaikatkin,ei taida nykyään vettä jakelupumpuista saada mukaansa?
Entisaikaan oli kaikki mahdollista,jopa semmoinenkin että dieseliä/polttoöljyä ei saa säilyttää sinkkipeltiastioissa,näin sanoo ihan ohjekirjakin!
Kuinkahan moni tuota tiesi/luki entisaikaan? sillon oli hyvin yleistä sinkkiastiat.
Moniin ongelmiin on syynää väärät toimitavat sen olen huomannu,yleensä se huoltamattomuus sitten joskus kostautuu,ihan olen kantapään kautta tuonkin kokenu!

Kauvakohan noi uusimmat dieselit raksuttas 50 luvun aineilla. Jotku selitti viel 80 luvulla ettei niin puhdasta ainetta saakaan että jakajapumput toimis, mut hyvin ainakin meillä on toiminu.