990 hydrauliöljy ja laturi ongelma

Joo, ei se irrottaminen oo paha rasti laisinkaan. Piuhat irti persuuksista, kolme ruuvia auki ja remmin pujotus pois rattaalta, siinä on. Ei tarvii ottaa peltejä pois eikä mittään muutakaan ylimääräräistä.

Mieluummin minä otan sen pöydälle kuin yritän vaihtaa paikallaan.

matti

No niin sitten vähän lisä infoa vielä asiasta,kun sain nuo lamput paikoilleen ja sähkön niille. Latausvalo pelittää ihan normaalisti syttyy ja kone käyntiin niin sammuu eli ilmeisesti lataa?! No öljyn painevalo nyt ei tietenkään sitten toiminu +:ssa tulee kyllä mutta anturi ilmeisesti hajalla. Mittasin anturista -:sta vasten tuloksena ääretön oomia.
Sitten vielä noista laatikon öljyistä onko normaali väri kun se on lähes valkoista?

Pitäis ladata juu. Mittaa voltit käydessä ja kierroksilla. Se öljynpaineenanturi avaa maadoituksen kun painetta on tarpeeksi, eli avaa "kärjet". Syttyykö valo virrat päällä jos laitat anturin piuhan suoraan maihin? Öljy on vaihto/keitto kunnossa, vettä on seassa reilusti jos valkoista on. Talvella on ongelmat taattu tolla öljyllä. Vaihda suosiolla vaan!

juu valo syttyy kun laittaa anturin johdon maihin.paljokos tonne looraan menee öljyä?

Anturi on sitte sökö. Öljyn tilavuuteen en osaa sanoa, viisaammat kertokoon. Oma veikkaus on jotain 25litran nurkilla.

Vieläköhän nuo ohjekirjat aukeaa https://www.taavetti-talli.net/t135-ohjekirjat itsellä niin hidas yhteys ettei jaksanut varttua

Anturihan maadoittaa sillon kun ei ole painetta, eli valo syttyy. Jos valo syttyy kun anturin piuhan lyö maihin mut ei syty anturissa paikallaan niin anturi on sillon sökö.

Aivan oikein, sekoilin vanhuuttani ja delasin jo editit pois vai pistikö se konefoorumin 10-siipinen kääntöaura pään pyörälle

mattkau kirjoitti:Just näin sitä rautalankakikkaa myöten ok. Jaa, siinä pikkuluukkaassa ei tainnut olla niitä hiilien kohdalla olevia aukkoja vaipassa eikä takakannessa. Vaatii kyllä kätilön tai kynekolokin taitoja pistää se takakansi paikalleen. No, näet sitten. Itse asiassa kun avaa takakannen niin ehkä kannattais avata koko laturi, putsata ja samalla tarkastaa ettei ole hipsiny ankkuri kenttään, tietää puslien vaihtoa.

Mut oletko varma että se on laturi kun kiukkuaa. Jos et ole nypänny sitä laturia pois raktorista niin vielä voisit tehdä yhden kokeen. Otat laturin pään piuhat irti ja yhdistät virta ja kenttäliittimen johdonpätkällä toisiinsa. Pistä traktorin käyntiin va-arovasti tyhjäkäynnille ja volttimittari kiinni laturin persuuksen liittimien ja rungon välille. Pitäis näyttää jotain. Viimeistään kun sitten nostaa varovasti kierroksia niin pitäis alkaa löytymään jännitettä, mutta älä päästä sitä yli 20 voltin, saattaa eristeet kärsiä. Jos ei löydy mitään (yli 15 voltin lukemia vaikka kuinka kaasuttais)niin laturi on sökö. Mut jos tulee jännitettä, niin vika on latausreleessä tai jossain muussa kytkennässä. Tämä muuten ei ole mitään viidakkomiesten kikkoja vaan ihan oikeita Wanhan ajan autosähkömiesten kenttäkokeita.



matti

No testasin laturin ja onpa sitten kunnossa eli D ja F liitin yhteen ja mittaus ja jännite nousee kyllä reippaasti.Eli ilmeisesti latausrele on sitten risa kun ei tule kun 13 V akulle mittasin virtaakin tuosta niin kyllä se lataa vaihtelevasti 0,5 - 1 ampeerin välillä.

releeseen tuo sitten viittaisi, pienet A:at ja matala jännite

Onkos tuohon releen mittaamiseen mitään konstia vai onko se sitten vaan kaput.Eipä taida kannattaa lähteä koittaan uudella releellä vaan heittää sen vaihtovirtalaturin vaan.

Laita vaan vaihtovirtalaturi, kestää käyttöä ja lataa pienilläkin kierroksilla tehokkaasti.

Paulig kirjoitti:Laita vaan vaihtovirtalaturi, kestää käyttöä ja lataa pienilläkin kierroksilla tehokkaasti.

Näinpä taidan tehdä ei muuta kun ensiviiikolla laturia,öljyä ja öljynpaine anturia ostamaan farmilaitteesta ja sitten vielä täytyisi laittaa valot kuntoon niin pääsis keväällä puu hommia tekeen hyvillä mielin.... ennen seuraavia vikoja.

Ensinnäkin mun jenkkikirjan mukaa öljyä menee 24 quarttia eli jenkkigallonan neljännestä. Tämä on suomeksi jokseenkin 23 litraa.

Sitten, kyllähän releitä pystyy mittaan ja säätäänkin vaikka tuo RB108 (kirjan mukaan ja tallissa yksi joutilaana) ei varsinaisesti ole tarkoitettukaan robattavaksi. Ei kyllä ole välttämättä hauskaa puuhaa, kun se rele on niin hassussa paikassa. Ennen kuin alkaisin mittailemaan tai säätämään relettä, tutkisin latauspiirin johdot ja putsailisin liittimet, varsinkin maadoitukset. Liittimet ovat A (akku ja latausvalo), D (dynamo), E (earth eli maa)ja F (field, kenttä, magnetointi).

Jos päätät ryhtyä puuhaan niin ohjekirja antaa seuraavia arvoja. Takavirtareleen kytkeytyminen eli latauksen alkaminen jännitteellä 12.7...13.3 V, avautuminen 8.5...11.0 voltissa.

Releen säätöjännite taas mitataan irroittamalla akku sun muut kuormat (releen liitin A irti), käynnistämällä traktori, antamalla kierroksia ja mittaamalla D-liittimestä noin 16V (kirja antaa lämpötilasta riippuvia jännitearvoja, kun ollaan jenkkikirjassa ne on F asteita)
50F 16.1...16.7
68F 16.0...16.6
86F 15.9...16.5
104 15.8...16.4

Jos ei tämmöisiä löydy, niin ei muuta kuin taittelemaan auki kopan peltilukitukset. Sisältä löytyy kaksi reletolppaa. Se missä on enemmän paksua johtoa (ja joka liittyy suoraan A-liittimeen) on takavirtarele. Toinen tolppa jossa on enemmän ohutta lankaa on jänniterele, joka käynnissä ollessa tikuttaa kiinni ja auki monta kertaa sekunnissa. Kärkien välissä saattaa olla jotain jonka voi yrittää varovasti hinkata pois smirgelikankaalla. Saman tolpan kärjiltä pitäisi löytyä säätöruuvi, jota tiukkaamalla jännite nousee, löysäämällä laskee.

Onnea yritykselle. Minä kyllä luovuin tuosta taistelusta ja ostin 18ACRkopion.

mattkau kirjoitti:Onnea yritykselle. Minä kyllä luovuin tuosta taistelusta ja ostin 18ACRkopion.

Aivan, 45A kopio lucasi maksoi hurjat 45€ (ilman hihnapyörää) paikallisessa sähköliikkeessä.


Toki jos entisöinti rojekti on kyseessä niin asia erikseen. Ihan liikaa näkee vaihtovirtalatureita jopa "entisöidyissä" Valmet 20 malleissa Laitoin männä talvena -73 mallin taavetiin "kiinankopio lucasin" acr18, ei toki alkuperäinen mutta vastaava kuitenkin. En kovin suuresti siis alkuperäisyyttä häpäissyt Minä vuonna taavetteihin tuli vaihtovirtalaturit, mielestäni klippan koppiset on vielä tasavirta vehkeillä, mutta ylö-taavi ohjaamollisissa olisi vaihtovirtalaturit.

Viistonninenkin sai pitää alkuperäisen tasavirtalaturinsa kun siinä on sellainen ollut tehtaalta tullessaan. Toinen seikka on että olisi ollut kallis paukku ostaa uusi vaihtovirtamalli kierroslukumittarin pyörittäjällä joka on viistonnisessa siis laturin päässä.

Jos joka haluaa tarkemmin perehtyä sähkölaitevikojen paikallistamiseen ajoneuvoissa ja varsinkin Luukas ympäristössä, niin täältä löytyy siihen hyödyllinen kirja, Lucas vianetsintämanuaali. Tämän mukaan pystytään yksinkertaisilla mittauksilla, mutta systemaattisesti paikallistamaan useimmat viat ja kaikki tehdään laitteiden ollessa vielä paikallaan.

http://www.atcc.org.nz/tcc/LucasFault.pdf

Offtopic, mutta osaako Matti kertoa seuraavaan vikaan todennäköistä syytä:

Vaihtovirtalaturi ulkopuolisella säätimellä, mekaanisella sellaisella. Käynnistyksen jälkeen lataa 14-14,5V, mutta vaikkapa puolentunnin käytön jälkeen tippuu 13,5V tai alemmaksikin. Ainoastaan ilman kuormaa nousee yli 14V jännitteeseen. Jos napsautan releen kärkiä auki vaikkapa meisselin kärjellä (lataus loppuu kokonaan jos kärjet on auki) niin jännite palaa normaaliksi. Eli kärkien auki käytöllä alkaa taas lataamaan yli 14V kuormasta riippumatta. Kunnes taas tipahtaa. Vika varmaan säätimessä? Muistaakseni bochin säädin+laturi. Taitaa olla siitä kuvakin jos se auttaa.

Jaa'a ei noin yhtäkkiä tule mieleen omakohtaista vastaavaa tapausta. Kysyisin vaan ensin pysyykö ja onko akku tikissä? Jos se on ok, niin sanoisin että anna mennä vaan. Laturilla/säätäjällä nimittäin on luontojaan taipumusta tiputtaa latausjännitettä lämpötilan noustessa ja akun ollessa täynnä.

Mutta jos kysymyksessä on ihan oikea vika, niin aloittaisin mittaamalla jännitehäviöitä ekaksi laturin persuuksen virtaliittimen ja akun navan välillä (moottorin käydessä ja kaikki piuhat kiinni normaalisti). Ei pitäisi löytyä kuin kymppi tai kaksi voltin osaa. Sitten mittaisin maapuolen eli laturin rungon ja akun maanavan välin, sama juttu. Näissä molemmissa mittauksissa kokeilisin myös pistellä päälle ja ottaa opis valoja sun muita kuormia ja muutella kierroksia. Sitten tutkisin kaikki releelle menevät ja lähtevät johdot ja niiden liitokset molemmista päistään. Jos tämäkään ei auta niin sitten voi olla katkos (lämpö)vika yhdessä tasasuuntaussillan diodissa. Mutta ennen diodien tutkimista putsaisin kaikki piiriin kuuluvat liitokset vielä kerran, katselisin jostain toisen akun ja kokeilisin sillä.

Ja muistathan ettei laturia saa päästää lataavana pyörimään ilman minkäänlaista kuormaa (piuha irti), se joko ei riko tai sitten rikkoo tasasuuntaajan. Diodit kestää vain muutaman kymmenen voltin vastasuuntaisen jännitepiikin, joita saattaa tulla laturin pyöriessä ilman kuormaa.

En tiedä onko näistä apua, mutta ainakin puuhaa piisaa.

matti

mattkau kirjoitti:Jaa'a ei noin yhtäkkiä tule mieleen omakohtaista vastaavaa tapausta. Kysyisin vaan ensin pysyykö ja onko akku tikissä? Jos se on ok, niin sanoisin että anna mennä vaan. Laturilla/säätäjällä nimittäin on luontojaan taipumusta tiputtaa latausjännitettä lämpötilan noustessa ja akun ollessa täynnä.

Mutta jos kysymyksessä on ihan oikea vika, niin aloittaisin mittaamalla jännitehäviöitä ekaksi laturin persuuksen virtaliittimen ja akun navan välillä (moottorin käydessä ja kaikki piuhat kiinni normaalisti). Ei pitäisi löytyä kuin kymppi tai kaksi voltin osaa. Sitten mittaisin maapuolen eli laturin rungon ja akun maanavan välin, sama juttu. Näissä molemmissa mittauksissa kokeilisin myös pistellä päälle ja ottaa opis valoja sun muita kuormia ja muutella kierroksia. Sitten tutkisin kaikki releelle menevät ja lähtevät johdot ja niiden liitokset molemmista päistään. Jos tämäkään ei auta niin sitten voi olla katkos (lämpö)vika yhdessä tasasuuntaussillan diodissa. Mutta ennen diodien tutkimista putsaisin kaikki piiriin kuuluvat liitokset vielä kerran, katselisin jostain toisen akun ja kokeilisin sillä.

Ja muistathan ettei laturia saa päästää lataavana pyörimään ilman minkäänlaista kuormaa (piuha irti), se joko ei riko tai sitten rikkoo tasasuuntaajan. Diodit kestää vain muutaman kymmenen voltin vastasuuntaisen jännitepiikin, joita saattaa tulla laturin pyöriessä ilman kuormaa.

En tiedä onko näistä apua, mutta ainakin puuhaa piisaa.

matti

Oikeastaan kaikki olen testannut, akku on hyvä. Ajat sitten laitoin laturista paksumman johdon suoraan akkuun, kun alkuperäinen ohuehko johto kiersi ties mistä, viimein toki akkuun. Eli sekin on kunnossa. Myös laturin rungosta akun miinukseen laitoin erillisen johdon, kun tässä ajoneuvossa oli nuo maadoitukset hieman heikot. "Ilman kuormaa" pyörittämisellä tarkoitan, että mitään virrankuluttajia muutamaa mittaria lukuunottamatta ei ole päällä. Eli ei valoja, puhallinta, ym. Mutta akku on kytketty. Silloin jännite nousee aina yli 14V. Tämä kone on aika lyhytaikaisessa käytössä, siksi mielestäni olisi hyvä, että jännite nousisi aina päälle 14V tehokkaan latauksen varmistamiseksi. Kone on 80-luvulta, joten tekniikka sieltä kans. Mulla olisi hyllyssä toimivia latureita, mutta tässä on alipainepumppu kiinni laturissa, joten vaihtolaite menisi etsintään.

Mites toi diodisilta, ottaisin laturin vaan irti ja yleismittarilla diodit käyn läpi? Vai tinaanko kaikkien liitoskohdat uudelleen? Nimittäin itselleni tulee tuo diodisilta mieleen kans. Edelleen offtopikkia

Moro!

Itselläni oli kerran ongelmia Case 1394 latauksessa. Oireena oli että käynnistyksen jälkeen saattoi pitää latausjännitteen 14,4V:ssa mutta sitten putosi 13,5 ja lähti putoamaan kuormasta riippuen (lopetti latauksen!). Ongelmana oli vaihdettu liukurengas! Sen pinta oli ilmeisesti oksidoitunut niin että säätimeltä ei magnetointivirta kulkenut kunnolla roottoriin. Laturi on Lucasin 45A laturi tyyppiä en muista. Ongelma poistui kun purin laturin päästä muovisen suojuksen niin että sain liukurenkaat näkyviin ja kone käyntiin ja hienolla hiomapaperilla kiillotin liukurenkaan pinnan (onneksi oli takimmainen rengas ;=) ) Nyt on pelannut jo kaksi vuotta.

Hyvä pointti tuo jukun kommentti. Kannattaa varmaan tutkia ennenkuin lähtee tinaileen auki diodisiltoja.

Sinulla varmaanei ole oskilloskooppia. Sillä saisi helposti ulostulevan jännitteen aaltomuodon selville ja näkisi helposti jos siitä puuttuu joku pätkä.

Mutta sitten tuo diodien mittaus. Joku viisaampi varmaan pitäisi löytää vastaamaan josko siihen olisi joku muu kikka. Tietysti voi yrittää mitata kunkin jäähdytyslevyllisen kerralla ja olla huomaavinaan eroja niiden arvoilla, mut entä sitten.

Laturihan on kolmivaihegeneraattori jonka virtakäämien toiset päät on kytketty yhteen, siis tähteen. Toiset päät taasen on yhdistetty kolmena pakkana oleviin diodeihin, yksi pakka maata vasten (diodien anodit jäähdytyslevyssä), yksi, pluspakka virtajohtoon (katodit jäähdytyslevyssä) ja kolmas, kenttädiodit - samoin päin kuin pluspakassa ja joka menee hiilien kautta roottorille. Kyllä nämä pitää saada erotetuksi toisistaan sillä tavalla että saa diodin kerrallaan mitattua. Mutta eikös siihen riitä kun saa sillan pois laturista, no oma hommansa siinäkin on tietty. Nyt jos jollakin on kikka tähän niin auttakoon.

mattkau kirjoitti:Mutta sitten tuo diodien mittaus. Joku viisaampi varmaan pitäisi löytää vastaamaan josko siihen olisi joku muu kikka. Tietysti voi yrittää mitata kunkin jäähdytyslevyllisen kerralla ja olla huomaavinaan eroja niiden arvoilla, mut entä sitten.

Laturihan on kolmivaihegeneraattori jonka virtakäämien toiset päät on kytketty yhteen, siis tähteen. Toiset päät taasen on yhdistetty kolmena pakkana oleviin diodeihin, yksi pakka maata vasten (diodien anodit jäähdytyslevyssä), yksi, pluspakka virtajohtoon (katodit jäähdytyslevyssä) ja kolmas, kenttädiodit - samoin päin kuin pluspakassa ja joka menee hiilien kautta roottorille. Kyllä nämä pitää saada erotetuksi toisistaan sillä tavalla että saa diodin kerrallaan mitattua. Mutta eikös siihen riitä kun saa sillan pois laturista, no oma hommansa siinäkin on tietty. Nyt jos jollakin on kikka tähän niin auttakoon.

En ole mikään sähköalan ammattilainen mutta itse tarkistin diodisillan (3 diodia) kunnon yleismittarin dioditestaus alueella. Päästösuuntaan pieni jännite, estosuuntaan ei saa johtaa ollenkaan. Ko laturin diodisilta oli säpäleinä ja päästi virtaa myös väärään(esto)suuntaan. Oma purkamisensa tietenkin ennenkuin diodisilta on käsissä. Ei kyllä kannata alkaa siltaa vaihtamaan vanhaan laturiin vaan laittaa suoraan se uusi (halpa) vaihtovirtalaturi.

Kerroin aikaisemmin, että kun releen kärjet käyttää irti, lataus loppuu ja kun ne päästää takaisin, laturi lataa taas aikansa ihan ok. Tämä siis koneen käydessä. Voiko se diodisilta olla hajalla, eikai se säätimen releen naputtelu auttaisi siihen?

juku kirjoitti:Moro!

Itselläni oli kerran ongelmia Case 1394 latauksessa. Oireena oli että käynnistyksen jälkeen saattoi pitää latausjännitteen 14,4V:ssa mutta sitten putosi 13,5 ja lähti putoamaan kuormasta riippuen (lopetti latauksen!). Ongelmana oli vaihdettu liukurengas! Sen pinta oli ilmeisesti oksidoitunut niin että säätimeltä ei magnetointivirta kulkenut kunnolla roottoriin. Laturi on Lucasin 45A laturi tyyppiä en muista. Ongelma poistui kun purin laturin päästä muovisen suojuksen niin että sain liukurenkaat näkyviin ja kone käyntiin ja hienolla hiomapaperilla kiillotin liukurenkaan pinnan (onneksi oli takimmainen rengas ;=) ) Nyt on pelannut jo kaksi vuotta.

Tuo laturi lienee tyyppiä Lucas 18ARC, 45A, eli "yleismallin" tyyppinen laturi

Pauligin kysymykseen vastaus joo, voi olla. Tuli just mieleen ettei siellä vaan ole kenttädiodeja poikki tai liitoksia irti ja siksi käyttäytyy noin, siis ei saa sisäisesti magnetointia.