Leemun 990 imple vaihtui valkeaan

Tänään oli hiukan kuin olisi ollut karkkipäivä, posti toi tuollaisen



Kirjan arvoa lisää huomattavasti se, että ensimmäiseltä aukeamalta löytyy täsmälleen sama valmistenumero kuin taavetin etukehdosta ja tyyppikilvestä
Mahdottomasti kiitoksia Pusulan suuntaan

Kyllä minusta Leemun kannattaa tuolla säkällä pelata Lottoa. Tai muuta tuurinpeliä.

erkki kirjoitti:Kyllä minusta Leemun kannattaa tuolla säkällä pelata Lottoa. Tai muuta tuurinpeliä.

Kyllä lotto on vetämässä viikoittain
Onneksi löytyy ihmisiä joita oikeasti voi kiinnostaa vanhat koneet vielä senkin jälkeen kun on rahat saatu ja vehkeet häipyneet pihasta
Ihan sillähän tuo löytyi, kun sain kantakortin käsiini ja rupesin selvittämään omistushistoriaa. Onhan siinä tuuristakin paljolti kyse, sillä kirja löytyi koneen toiselta omistajalta joka on ostanut koneen ilmeisesti jo -80-luvulla.
Pisteet "Topille" siitä, että otti koko kirjan olemassaolon puheeksi ja tarjoutui lähettämään sen minulle.

Hydrauliikkaa olen tuossa miettinyt, että täytyisikö sille tehdä jotakin.

Jollain ei ole tiedot/taidot ilmeisesti riittäneet kun nostolaite on sohlannut, niin systeemiä on muutettu melko radikaalisti.
Alkuperäiset käyttövivut yms. on heivattu takavasemmalle.
Nyttemmin nostolaitetta komennetaan ulkosella venttiilillä johon paine tulee ilmeisemmin alunpitäen TCU:lle menneestä putkesta.
Kolmitieventtiili on ohitettu kokonaan eli kippiä/muuta ulkoista hydrauliikkaa ei voi käyttää.
Tältä ulkoiselta venttiililtä on lisäksi viety paluuputki vaihteiston täyttötulppaan.

Tärkein kysymys kuuluukin, että onko ko. systeemistä jotakin haittaa vaihteiston/perän/ulosoton voitelulle?

Paine tulee täältä.


Tällä ohjataan.


3-tieventtiili on ohitettu.

Kuvien perusteella vaikuttaa siltä, että öljy todella otetaan TCU-linjasta ja palautetaan joko nostosylinterille tai täyttötulpan kautta vaihdelaatikkoon. Öljy ei siis kulkeudu alkuperäiseen voiteluputkistoon mitään kautta. En osaa sanoa miten vaarallista tuo mahtaa olla, ainahan öljyä roiskuu laatikossa pitkin seiniä. Olikohan se sillä tavalla, että pitkäaikaisessa paikalliskäytössä voi joku paikka mennä turhan kuivaksi, esim. klapikoneen edessä.

Tutki onko taka-akselin yläpinnalla, istuimen vasemmalla puolella proppu. Uudemmissa impleissä on sillä kohdalla virallinen paluu voiteluputkistoon. Jos sellainen sattuu olemaan niin paluuputki kannattaa mielestäni vaihtaa siihen, ihan varmuuden vuoksi.

erkki kirjoitti:
Tutki onko taka-akselin yläpinnalla, istuimen vasemmalla puolella proppu. Uudemmissa impleissä on sillä kohdalla virallinen paluu voiteluputkistoon. Jos sellainen sattuu olemaan niin paluuputki kannattaa mielestäni vaihtaa siihen, ihan varmuuden vuoksi.

Eipä sieltä tulppaa löytynyt
Onkohan näissä mitään muuta pääsyä voiteluputkistoon

En ole 100% varma, mutta minusta voiteluputkistoon pääsee vain ulosottovaihteen sisältä, venttiilipesän kautta.

Onko paluuöljyn sitten ihan pakko mennä putkistoon, on hiukan sitten tulkinnanvarainen asia koska esim. TCU päällä kyntäessä kaikki öljy menee TCU venttiilin kautta takaisin vaihdelaatikkoon, mitä nyt päisteessä kääntäessä välillä voiteluputkistoonkin.

Pari kuvaa "thermostart" toteutuksesta.
Ei tällä näyttelyyn ole asiaa, mutta jospa edes toimisi

Säiliö on Ferguun tarkoitettu tarvikemalli




Käyttökytkin on virtalukon vieressä

Kyllä tuon rakennelman pitäisi teoriassa toimia ihan hyvin.
TT:lle menevän putken kun vielä muokkaa koko ajan laskevaksi, niin ei tuu "ilmalukkoja" (mahdollisia sellaisia)

Katselin vielä tuota jälkiasennettua hydrauliikkaa,mutta en ole nyt ihan varma, että onko kuvan suuntaventtiilissä sellainen ylipaineventtiili joka estää letkun räjähdyksen jos systeemiin tulee liian kova paine. Noston aikana pumpun päällä oleva venttiili avautuu ylipaineesta, mutta jos varret on ylhäällä ja jotain putoaa varsille niin sen varalta pitää olla myös joku reitti mistä paine pääsee karkaamaan. Tyypillinen tilanne on, että työntää peräkauhaa jonnekin penkkaan jolloin traktorilla voi onnistua vipuamaan aika ison paineen nostosylinteriin.

Eli puhutaan "shokkiventtiilistä"

En ole venttiiliä tarkemmin tutkinut, mutta arvelisin että siitä tuollainen ominaisuus puuttuu.
Perustan arvioni lähinnä siihen, että jos ei saa nostolaitetta toimimaan muuten kuin tuollaisen virityksen kanssa niin tuskin on tekijä älynnyt valkata oikeanlaista venttiiliäkään
Lisäksi systeemi vaikuttaa muutoinkin kasatun sekalaisista osista joita on nurkkiin kertynyt.

Kyllä suuntaventtiileissä on useinkin tuo ylipaineenpurkaus. Kaiva esiin venttiilin tyyppinumero niin ominaisuuden saa selville ammatilliikkestä.

Kävinpä tökkimässä perälevyn kanssa yhtä kantoa paremmin nuotiopaikalle.
Hyvä oli mennä kun oli pakkasta ~10 astetta niin kantoi nurmikko hienosti.
Taavetti herkesi tulille hienosti thermostartin avulla
Ainoa vaan, että kyllä on joko laskettava tai katsottava kellosta aikaa.
On niin hiljainen syttymistapahtuma tuossa tulpassa, että sitä ei kyllä tahdo kuulla jos on hiukankin muuta ääntä.

Päivitelläämpä tilannetta taas välillä
Lumitöitä on törkitty taavetilla muutaman kerran ja viikonloppuna laittelin ketjut päälle, niin nyt saa lunta tulla vaikka kuinka

Valoja laittelin taannoin lisää toimintaan , eli nyt toimii parkkivalotkin lokasuojien päällä. Johdotuksesta tuli "väliaikainen" kun täytyy ensikesänä korjata tai vaihtaa akkukotelo ja lokasuojiakin on hiukan parsittava.
Samaten ohjaussimpukkaa täytyy korjailla, taidan suorilta tilata uuden akselin keväämmällä niin saa varmaan hyvän kerrasta.
Meinasi nimittäin pelästyttää maantieajossa kerran kun etupyörät alkoivat vipottamaan samaan tahtiin vauhdissa
Ei liene viitsi kokeilla kumpi sattuu ensiksi, ojaanajo vai simpukan kuoren hajoaminen

Hydrauliikkaa pitäisi myös ihmetellä kevään tullen. vaihtoehtoja on kaksi: Joko hankin tarvittavat osat jotta saan alkuperäisen implematic-systeemin entisöityä tai sitten annan tuon nykyisen systeemin olla sillä muutoksella, että vien paluuöljyn perärepun sisälle ja yhdistän sen voiteluputkistoon.
Jälkimmäisen vaihtoehdon toteuttamismahdolliuuksista ei ole vielä hajuakaan.

Etupyörien vipatus pitävällä alustalla tulee pielessä olevasta aurauskulmasta. Ilmiö on sukua sille mitä joskus tapahtuu marketin ostoskärryssä kun sitä työntää liian lujaa, alkaa rämistä ja tutista. Muistaakseni ohjekirjan mukainen auraus on 1..2 mm mitattuna eturenkaan selästä. Nivelten kuntokin todennälöisesti vaikuttaa ilmiön syntymiseen.

Hydraulipaluun liittäminen alkuperäiseen voiteluputkistoon vaatii ulosottovaihteen irrotuksen. Sieltä pitää löytää pumpulta/venttiililtä lähtevä voiteluputki ja laittaa siihen haaroitus. Ongelmaksi tulee sopivan läpiviennin teko. Tarkoitukseen voisi käyttää ulosottovaihteen päällä olevaa propunreikää, mutta paluuputki pitää siinä tapauksessa laittaa niin pitkästä letkusta, että sen saa pujotettua reijästä läpi kun ulosottovaihdetta asentaa paikalleen. Sitten pitää vielä ratkaista miten letkun läpivienti tiivistetään.

Tuo etupyörien "paipatus" voi johtua väärän aurauskulman lisäksi monesta pikku löysästä ohjauksessa.
Raidetangonnpäät ,simpukka,rattiakselin yläpään löysä laakeri,olka-akselit löysät ym ym

hyvä malli hehkun jälkiasennukselle

Oon varmaan joskus aiemminkin kertonut tämän etupyörien vipatuksesta, mutta tehdään se tässä uudestaan, jos jollekkin on apua.

Meillä kaksviitosessa ohjaus silloin tällöin sai hepulikohtauksen. Yleensä se sai herätteen tien kuopasta tai jostain, mistä vaan, ja kerran alettuaan jatkui, melkeinpä vaikka pysäytti koko traktorin. Kaksviitosen simpukan rakenne oli tietty yksinkertaisempi kuin näissä uudemmissa ja parinkymmenen asteen klappi ratissa taisi olla ominaisuus.

Sitä vipatusta kyllä pystyi vähän hillitsemään ja varsinkin alkamista ehkäisemään painamalla saappaan kärjellä tiukasti simpukasta tulevan vivun alapäästä eteenpäin ja ratista punnaamalla vastaan. Tämä tietysti toimii vaan suoraan ajettaessa ja on vähän vaarallistakin, mutta ei se yllättävä väpätyksen alkaminenkaan ole turvallista. Eli siis saapas kytkinpolkimen alle nojalleen vasten sitä vipua ja painaa jalan astinlautaan kiinni ja ratista samalla vasemmalle.

Taavetti on saanut lepäillä melko vähällä käytöllä.
Sen verran on touhuttu, että lataus- ja öljynpainevalo kombinaatio lähti kuikkaan. Tilalle tuli mekaaninen öljynpainemittari ja latausvalo toteutettiin erillisellä led (hyi olkoon    ) valolla.
Tämä sen vuoksi, että ei tunnu mistään saavan sellaisia merkkivalon kantoja jotka kestäisivät riittävästi tärinää yms.

Ketjut laittelin päälle ja sen jäljestä ei ole lunta näkynyt  

Jaahas ja jatketaan taas  

Männätalven ajot jäi tuohon viimeksi mainittuun ketjujen laittoon, ei tullut lunta sitä vertaa että olisi tarvinnut traktoria  

Keväällä sentään oli ajoa parin maakasan tasoittelun verran.
Nyt kun on kesälomaa pidellyt, niin kerkisin taavetin kimppuunkin hiukan ja säädin ulosoton kytkimen. Aiemminhan se ei irrottanut lainkaan. Säätö oli aika kaukana, sai pyöritellä reippaasti ennenkuin ruuvit pohjasi.

Yhdessä ruuvissa oli jotakin outoa. Kiersin ainakin 4 kierrosta kiinnipäin, meni aivan kevyesti. Sitten alkoi tuntua vastusta ruuvissa, ei kuitenkaan kovin paljoa vaan ikäänkuin olisi pikkuhiljaa kiristynyt.
Otin varoiksi takaisi siihen asti mihin meni "kuin tyhjää vaan" ja avasin siitä erkin ohjeen mukaiset 1,5 kierrosta.

Nyt pumppu pysähtyy heti kun polkimen painaa vasteen ohi. Ulosoton pysäytys vaatii reippaan painalluksen pohjaan asti.
Nyt kun polkimen painaa aivan pohjaan koneen käydessä, kuuluu kytkimestä hiljainen helisevä ääni. Kuuluu siis ainoastaan kytkinpolkimen ollessa aivan pohjassa.
Arvauksia mikä voisi äänen aiheuttaa? Aiemmin ei ole moista ääntä kuulunut, tuli siis säätämisen jälkeen.

Ylimääräisen äänen lähteen arvaaminen ja äänen oireen vakavuus on yksi vaikeimpia juttuja remonttimiehen elämässä. Voi osua oikeaan ja voi mennä pieleenkin. Juuri eilen itse pyöritin ja kuuntelin kuivalla puukepillä traktorivetoisen kompressorin ääniä kun alkoi tuntua siltä että se on alkanut kaputtaa. Tarkkaa paikkaa en saanut selville eikä ääni ole kova, jotan koneet vaan käyntiin ja töihin, eikä ainakaan vielä hajonnut mitään.

Kytkimeen sirritys voi olla peräisin asetelmasta, kaksoiskytkimen välilevy voi sirrattaa tai asetelmassa saattaa olla jokin kohta joka pääsee helistämään, painelaakerikin antaa todennäköisesti ääntä jos se alkaa mennä väljäksi.

Nyt kun kytkin irrottaa niin ehkäpä kannattaa ajella vaan ja seurata tilanteen kehittymistä. Tilanne voi kehittyä tai olla kehittymättä.

Eipä ole kytkimen ääni kehittynyt ainakaan vielä mihinkään suuntaan
Tuossa lunta kolatessa sattui lumituisku pahasti silmiin ja meinasi melkein harmittaa, varpaitakin muka paleli
Tulipa siinä mieleen, että kuinka se mahtaisi taavi-hytti sopia implen selkään?
Tulleeko niin pöljän näköinen, ettei voi ottaa tallista ulos kun pimeällä ettei vaan naapurit näe?
Toisaalta jos miettii hytin hinnan, korjaa hyttiä viikon ja asettelee sitä toisen traktorin päälle ja sitten vielä tiivistelee sen ynnä rakentelee lämmityslaitteet sun muut niin nopealla yhteenlaskulla on väliraha hytilliseen selectaan kasassa
Toisaalta vanha kone on aina arvoitus ja tämän tietää hyväksi. Tiiä sitten mitä tekis, ostaisko lentäjän lasit ja paremmat talvisaappaat

Minusta Taavi-hytti pitäisi mahtua impleen ns. heittämällä. Ihan ensimmäiset 990 implet on rungoltaan pari tuumaa lyhyempiä kuin uudemmat. Silloin sovittaminen saattaa teettää enempi hommia.

Tämähän on -63 rekisteröity eli ilmeisemmin valmistunut -62 puolella, osuu aikalailla alkupäähän kyllä.
No, eipä ole vielä edes hyttiaihiota olemassa.. Katsotaan nyt jos edes löytyy sellaista jossa kunto ja hinta kohtaisivat minimaalisen budjetin

edit: konedatan mukaan akseliväli olisi kasvanut -64 malleista alkaen joten sovitusta lie tiedossa, jos nyt mistään edes moista koppia löytyy..

990 implen akseliväli on kasvanut erilaisen nokkakappaleen vuoksi muistaakseni sarjanumerosta 456233 eteenpäin, akku siirretty nokalle.
Hytin asetteluun sillä ei pitäis olla merkitystä.

Ruotsissahan on putki-klippani ollut impleissä jo 60-luvun alusta alkaen.Toki hieman eri mallinen kuin selectassa.