CASE 1494 HS 4WD ( Kassu )

En näe tuota tarpeelliseksi, koska kaasuvivun liikerata on nyt loogisen mittainen ja järkeenkäypä, min-max kierrosten säätöruuvien väli, kierrosalueen ollessa 650-2300rpm .
Ennen maksimikierrokset oli n.1950rpm ja tyhjäkäynti säädetty vivuston välitangosta säätöä minimiin lyhentämällä, sinne n.700rpm lukemaan, tyhjäkäynnin säätöruuvi oli siis ennen viraton, koska se vipu jonka siihen pitäisi vastata jäi 5mm päähän....

Tänäpän lumisohjoja etukuormaajalla teiltä lykkiessä tuli entistä enemmän ajatukseksi tuon hs-lootan tarvitsema öljynpainetuoton ulkoistaminen.
Vaihtoehtoja olen pidempään jo pohdiskellut, tuon mahdollisen vaihteiston ulkoisen pumpun toteutukseksi. Riittäisikö litratuotoltaan jokin auton tehostajan pumppu, vaiko pitäiskö oikein rataspumppu laittaa ?
Ihan remmivetoista pumppua keulille oon ajatellut laittaa.....

Miksi luulet että Hydra Shift pumpussa on joku perustavaa laatua oleva vika? Millä HS vaihteilla traktori kulkee? Ykkösvaihde ei tarvitse paineita mutta kaikki muut vaihteet tarvitsevat. Kehotan unohtamaan kaikki ajatukset koskien ulkopuolista pumppua, se ei tule onnistumaan halutulla tavalla eikä sellainen ole mitenkään tarpeellinen. Alkuperäisen pumpun kierrosluku (eli tuotto) muuttuu valitun HS vaihteen mukaan. Tämä vaikuttaa myös paineeseen, 2-vaihteen paine on käytännössä sama kun 1-vaihteen, mutta 3-vaihteen paine on 2,5 PSI korkeampi kun 1-vaihteen paine ja 4-vaihteen paineen lisäys on 3,75 PSI.

Ei pumpussa vikaa olekkaan. Tehtaan dementoitunut inssi vaan on unohtanut suunnitella vaihteiston jossa olisi ennalta valittu pikavaihde.
Tässä kun tuo HS1/3 pitämätyömyyden vika aiheuttaa askin avaamisen joskus kesällä, niin samalla vois pähkiä esivalintaisen pikavaihdemuutoksen.
Eilenki kun sohjoja lykkisin etukuormaajalla, alue 2 HS2 ( koska hs 3 ei pidä, hs 4 turhan iso jo ) niin 100-150m etuperin, sit saa peruuttaa 100m minkä kulkee R hs4 vaihteella.... pikkasen kyrsii kun tunnin aikana saa hs kepakosta heivailla 1-4 väliä ( hs3 yli hypäten ) sen sata kertaa samalla kun ohjailee, avittaa jarrulla ajolinjassa pysymistä, etukuormaajan kepakkoa käsittelee ja aluekeppiä hämmentää.....
Kädet ainakin saa liikuntaa riittävästi.

"Dementoitunut inssi" on kyllä hieman loukkaava ilmaisu. Hydra Shift vaihteisto suunniteltiin käytettäväksi raskaassa ja vaihtelevissa kuormituksissa pelto-olosuhteissa. Etukuormaimen asentaminen koneeseen on mielestäni virhe, traktori ei ole suunniteltu kuormainkäyttöön. Mutta onko sillä merkitystä, Suomalainen "inssi" pystyy kyllä tekemään kaiken uudelleen ja aina "paremmin" kun muut.

Juu, HS aski ei sellaisenaan ole etukuormainkäyttöön ollenkaan mieleinen toiminnaltaan. Varsinkin tuolleen suht ripeässä eestaas ajelussa, jossa hs sais olla koko ajan 3-4 vaihteilla.

Peltokäytön kokemuksia itellä ei ole, siellä varmaan ihan hyvä äestäessä ja kyntäessä, kylvökoneen edessä, jne, verrattuna 12+4 kovalootaiseen, esim 1410....
Myös tiellä, mäkiselläkin, on varmaan hs edukseen, kovas askissa väli 11-12 on aika iso, oletettavasti paljon suurempi kuin hs askin H3 - hs3->4 porras....

Tervelootaisella ? en ole ajanut kuin viimeksi, eli n.vuonna 81 ja se oli 1412 kone....

Jos en ihan houraa, niin Melthamilaiset teki tieten tahtoen tuon laatikon toiminnan tuollaiseksi. Perusteena siinä oli ettei tupeloilla kuskeilla vahingossa olisi mahdollisuutta saada aikaan vahinkoja tormauttamalla traktoria isolla HS numerolla vaikkapa alas Penniineiltä. Tämä on joku sumujen saarten outoja turvallisuusjuttuja. Saman tyyppinen asia oli kun tasauspyörästön lukko tuli vuosia myöhemmin kuin vaikkapa takapajulassa (brittien mielestä) tehtyyn Zetoriin. Tai kun vesihanasta ei saa tulla kuin joko kylmää tai kuumaa vettä, ei sekoitettua. Suihkun ottamista varten oli sitten kaupassa myytävänä vähän jättistetoskoopin näköistä letkuviritystä, jota sai käyttää "vain omalla vastuulla".

Karkas kyllä ihan pikkuse aiheesta. Palataan takaisin. HS paineventtiili antaa ulos 5bar, eli ei juuri mitään. Suuhteellisen kovatuottoisen pumpun ylimäärä menee voiteluun ja pakkojen jäähdytykseen.

Juu, se on maailma niin eri näköinen nyt kuin mitä se oli 50 vuotta sitten, samoin vaatimustaso. DB:n tapojen mukaan HS -vaihteistoa kenttätestattiin Melthamin ympäristön maatiloilla ahkerasti ennenkuin laatikko pääsi tuotantoon. Siihen aikaan sikäläisille farmareille riitti HS:n ominaisuudet. Nykyään olisi varmaan napilla toimiva suunnanvaihdin ihan pakollinen ja ehkä kokonaan portaaton laatikko jos uutta mallia tuotaisiin markkinoille.

HS-laatikkoihin on meillä tehty paikoitellen sellaisia kehitelmiä, että paineöljy on otettu keulapumpun linjasta paineenalennusventtiilin kautta. En tiedä mikä riski siihen sitten englantilaisten mielestä liittyy.

erkki kirjoitti:Juu, se on maailma niin eri näköinen nyt kuin mitä se oli 50 vuotta sitten, samoin vaatimustaso. DB:n tapojen mukaan HS -vaihteistoa kenttätestattiin Melthamin ympäristön maatiloilla ahkerasti ennenkuin laatikko pääsi tuotantoon. Siihen aikaan sikäläisille farmareille riitti HS:n ominaisuudet. Nykyään olisi varmaan napilla toimiva suunnanvaihdin ihan pakollinen ja ehkä kokonaan portaaton laatikko jos uutta mallia tuotaisiin markkinoille.

HS-laatikkoihin on meillä tehty paikoitellen sellaisia kehitelmiä, että paineöljy on otettu keulapumpun linjasta paineenalennusventtiilin kautta. En tiedä mikä riski siihen sitten englantilaisten mielestä liittyy.

Juuri tätä tarkoitinkin, muistin että Erkki on maininnut, että noin olisi jotkut tehneet.
Siksi toisaalta ite ajattelin omaa erillistä pumppua vaihteistolle, että hytikan nopeus säilyisi kuormainkäytössä ( joka saisi ehkä olla hitusen ripeämpikin, tuplapumpusta huolimatta ).

Tämä on nyt vain ajatusasteella, ja silleen mietinnässä alustavasti. Kesemmällä kun loota on auki otettava, pohditaan tarkemmin ja paremmin asiaa.

Ihan TEOREETTISENA POHDINTANA:
Ehkä periaatteessa jopa koko HS vivusta voisi luopua, jos öljyjen syötöt saisi tuotua kaikki askin ulkopuolelta, niin magneettiventtiilien avulla saattaisi saada jopa nappitoimisen pikavaihteen rakennettua ??

Juuh, kyllä nyt varmaankin mietittäisiin sitä paljonkin, että miten vaihteiston ohjaus toteutetaan elektronisesti, mutta ihan simppeli homma se ei ole myöskään magneettiventtiileillä. Päälle kytkeytyvän vaihteen pitää sopivasti löysätä jarrupantaa ja liirata kytkinpakkaa, että uusi vaihde lähtee vetämään. Irrottavan vaihteen pitää puolestaan alkaa löysäämään sopivasti, että päällekytkeytyvä vaihde ottaa vetovastuun ilman kuollutta kohtaa ja pantajarrun pitää kytkeytyä sitten vasta kun vapaalle kytkeytyvä rumpu on lähes pysähtynyt. Tietokoneella tehtynä tuohon toimintoon tarvitaan herkkiä sensoreita, todennäköisesti sekä pyörimisnopeuden että vääntömomentin tunnistimia. Jos olen oiken ymmärtänyt Fordin SOS vaihteistosta kirjoitetut jutut, niin sen kohtaloksi tuli nimenomaan liian karkeat hypyt vaihteelta toiselle. Äkkinykäyksistä akseleille tulee isoja vääntöjä, jotka hakkaavat niistä spoorit väljiksi ja lopulta väsyttävät akseleita poikki. DB:n väki kävi Amerikassa opintomatkalla silloin kun SOS oli ajankohtainen juttu ja näkemänsä perusteella panostivat tuon kytkennän pehmentämiseen.

Muunnin olisi hieno pehmennin välissä, niin itse lootan ohjauksen tarkkuuden ei ihan niin tarkkaa olisi.... Esim täysmekaanishydrauliset 3 ja 4 vaihteiset jenkkien automaattiaskit.....

Porsche teki aikoinaan turbiiniytkimellä traktoreita, mutta silloin tekniikka oli vielä niin lapsen kengissä ettei ne kytkimet ottaneet kai mekaanisesti kiinni ollenkaan. Esim. äestyshommissa kytkin kuumeni aivan liikaa. Veikkaan, että sen kaltaiset kokemukset tekivät traktorinvalmistajat varovaisiksi nestekytkimien ja momentinmuuntimien kanssa. Pyöräkuormaimissa ne toimivat aivan hyvin kun veto ei ole jatkuvaa isolla teholla vetoa ja nestekytkimen joustavasta vedosta on paljon iloa kun maa on liukas.

Eilennä tuli vaihdettua uudet suutinkärjet, 5-reikäiset laitoin. Kattoo nyt, miten kylmäkäynnistyminen on sitten, kun avautumispaineet laittelin "pikkaisen" ylemmäs ohjearvoa.....
Myös akun kaivelin keulalta pois, ja tein tänään telineen oikealle sivulle, hytin rappujen taakse, kabiinin nurkan alle.....

Ainakin oma 1494 liikkuu ihan sopivasti hs 1 koko ajan, eestaas lannan kuormauksessa alue 2- pakki välillä.
Kun on tää nopeampi formulaversio niin passaa nopeudet paremmin. Suursäkkien kuljetuksessa helppo lykkiä lisää vauhtia kun hs käppi on käsinojan vieressä

Muuten olen aika tyytyväinen tuohon hssään, kylmällä vaan parempi varttua että loota lämpiää, vanhoja kapistuksia nuo on mutta kyllä taavit pärjää viljatilan hommissa.

Mistäköhän on resonanssiääni peräisin.
Nelikko päällä ajaessa esim alue 3 ja HS2, jollain vaikka 1200rpm märällä pellolla. Sekunnin sykleissä pyöreästi sellainen JYRR -JYRR ääni kopissa ja tärinää tuntuu perskankuissakin penkin välittämänä.... Siis sekunti jyrräystä , sekunti hiljaa.
Pellolla loivaan alamäkeen menbessä ei jyrrää, ehkei myöskään niin paljoa loivaan ylämäkeenkään mennessä.
Eniten taitanee kuulua tasaisella, alustana siis sateiden kastelema heinämaa, tyhjällä rattorilla ajellen ?

Mielipiteitä ?

Nelikon kardaani (tai tuossa taitaa olla pelkkä suora akseli pudotuslaatikosta etuakseliin ? ) joka jyrisee kevyellä kuormalla.
Pajerossa ilmenee tuollaista jyrinää kardaanissa, kun kovalla nopeudella lähtee alamäkeen ajamaan, siten ettei veto ole enää "päällä". Vaan auto siis rullaa sitä alamäkeä alas.

Tuota kardaanipuikkoa ittekkin epäilen. Olikos siinä holkeissa rasvanipat ? Kun kerran on ikäänkuin yhteys asialla tuon nelikon päälläolon kanssa.
Tiellä 2wd moodilla ajaessa kuuluu myös jostain sellainen jonkinlainen metallinen kitinä, tietyillä ajonopeuksilla.
Tiedä sitten kuuluuko kuivista booriholkeista vaiko resonoiko kenepeitto sivupeltien kanssa. Konepeitossa ei tässä ole saranoita ollenkaan, vaan ne on joku poistanut joskus aikoja sitten.... Ilmeisesti tuon etukuormaajan keulaputkikaaren takia ?

Ainakin 1690 on kartaanin holkeissa rasvanipat ja olikohan tukilaakerissakin

Lyhyessä koneessa ei oo tukilaakeria. Mut rasvanipat uskoisin kyllä holkeista löytyvän. En muista, rasvattiinko edelliskesänä, vai ei....

jusape kirjoitti:Lyhyessä koneessa ei oo tukilaakeria. Mut rasvanipat uskoisin kyllä holkeista löytyvän. En muista, rasvattiinko edelliskesänä, vai ei....

rasva vaimentaa jonkun verran, on niissä rasvanipat. Noin 10h välein ne tulis voidella. Monista mustakin merkeistä menee kardaanin tumppi pilalle etuperästä juuri voitelemattomuuden takia

Tuos lauantaina kuvasin pikku murskekuormalla ahtopaineiden käyttäytymistä. Orkkis ahdin ja vakiosäädöt pumpussa.

Juu, turbiini saa vauhtia lisää ihan sen mukaan miten paljon polttoainetta ehditään polttaa mäntien päällä työkierron aikana. Sehän juuri tekee turboahtimen niin ärtsyksi, että kun ahtopainetta saadaan ylös, voidaan koneelle antaa ruokaa samassa suhteessa lisää, elikkä syntyy yhdenlainen positiivinen kierre. Onko Cassussa muuten hukkaporttia vai saako se aina täydet annokset ilmaa?

jusape kirjoitti:Tuos lauantaina kuvasin pikku murskekuormalla ahtopaineiden käyttäytymistä. Orkkis ahdin ja vakiosäädöt pumpussa.

Sulla näyttäis olevan HS-vivun siirto-operaatio parempaan paikkaan vielä tekemättä.
Hyvät vedothan tuossa näkyy olevan.

Hi from New Zealand. I have tried replacing the hs oil pump by using the power steering pump, I used the oil return from the orbital valve to supply oil to the hs valve. I used the transmission oil with a filter to supply oil to the power steering pump. It was quite jerky. But the main problem was if you were in gear 2,3or 4 it is very hard to change the range gear as the clutch packs fight the sprag clutch. So you would have to have a dump switch on the clutch pedal?

Jazo kirjoitti:Hi from New Zealand. I have tried replacing the hs oil pump by using the power steering pump, I used the oil return from the orbital valve to supply oil to the hs valve. I used the transmission oil with a filter to supply oil to the power steering pump. It was quite jerky. But the main problem was if you were in gear 2,3or 4 it is very hard to change the range gear as the clutch packs fight the sprag clutch. So you would have to have a dump switch on the clutch pedal?

That is the only minus when you make the modification.
I have made it to one 1594 with tandem pump.
The pressure was taken from the front part of the tandempump.

You can pass the minor rangechange-problem  if You change the rangegear quickly after pressing clutchpedal.

Are You sure that You don't have too much pressure on line?