CASE 1494 HS 4WD ( Kassu )

Niin ne vaan korjauskirjassa väittää 70 lb/sqin eli 5 kg/neliösentti aika lähelle. Pumppu tekis varmaan mielellään enempi ja hylky työnnetään rasvaamaan rattaita ja viilentään kytkimiä.

Aika pienelle se tuntuu nestepaineeksi, mutta niin ne vain sanoo.

Kuutostaaveteissa paine on muistaakseni hieman korkeampi 6 kg

Kytkinpakoissa on sen verran suuret pinta-alat että momentin siirtoon riittää noin pieni paine.

Sehän tosiaankin pelkällä paineakulla kävisi niin, että kun kytkimen polkaisee pohjaan, niin saattaa aluevaihteisto jumittaa päälle kun HS-pumppuun pyrkii paine akkulinjaa pitkin. Jos siellä on hammaspyöräpumppu, niin se osaa kyllä toimia moottorinakin. Takaiskuventtiilin asentaminen pumppulinjaan saattaa vaatia hiukan enemmän puuhailua kuin äkkiä arvaiskaan.

Mutta kuinka suuren momenttivoiman tuollainen 5bar sitten pumpulle tekisi, varmaan aika pienen.....

Jotenkin vaan järkeen tuntuu toi 5 bar aika olemattomalle...... GM:n vanhemmissa autojen TH350-700 automaattiaskeissa toimintapaineet 8-18bar ja monis ysikyt luvun IH ja CASE-IH traktoreissa esim nelikon kytkentäpakka n. 26-28bar, ja CNH tuotteissa vaihteiston pakat ja nelikko luokkaa 24-28bar ......

Mut en kiistä tuota 5 bar lukemaa, tuntuu vaan kovin pieneltä .......

Itse asiassa se 5 bar on pikkasen pieni luku 1490 ja 1494 koneisiin. Tuo minun yllä lainaama teksti on "vanhasta" HS remonttikirjasta. Alkoi niin paljon vaivaamaan, että iltasella kaivelin esiin oikeat korjauskirjat (ko. koneisiin tarkoitetut ja 1982 painettu). Sieltä löytyi seuraavaa tietoa.

Pumppu on hammaspyöräsellainen jonka tuotto on täysillä kierroksilla 22 litraa. Paineet sitten säädetään lämpimillä öljyillä ja 1500 kierroksella. (Teoksessa mainittu 40-50 astetta todetaan oikein tieteellisesti kädellä kokeilemalla lootan päältä).

1490-94 paine asetetaan välille 77-81psi eli 5.3-5.6bar
1690-94 paine on 87-91psi eli 6.0-6.3bar ihan niinkuin Outsider mainitsi.

Jostain syystä vaihteistoa puhutellaan Power Shiftiksi vaikka näyttävät kyllä edelleen HS osille. Ja olivat jenkit (printed USA) tehneet muunnosvirheen paineissa mutta korjasin. ei 77psi ole 3.5 vaan 5.3bar

Että näin.

Ei se pumpun pyörimisvastus tosiaan iso ole, mutta vaihdekepissä tuntuu aika vähäkin. Veikkaan, että se on saman tuntuista kuin pienellä vaihteella tyrkkää tasaisella maalla vaihteen vapaalle ilman kytkintä. Sen seurauksena sitten pumppu pakittaa ja päästää öljyn karkuun paineakusta.

Koska HS-pumppu pyörii ja tuottaa painetta koko ajan kun moottori käy ja kytkin on ylhäällä, se lämmittelee vaihteistoöljyä. Korkeammalla paineella lämpötehoa tulee enemmän jos tuotto on sama.

Tänäpä parit kuormat mursketta ajelin. Kyl se HS - 3 vaihde pahasti kiukuttelee, tyhjällä rattorilla sitä jo viimevuonna ja nyt kesänmittaan ounastelin, kun tuntuu ettei vauhti kasva HS2 vaihdetta juuri kummemmaksi. Ensin siis ikäänkuin "nykäisee" vähäsen ja sit ei mitn, tuntuu tosiaan et HS2 vaihteella kulkee lujempaa .....

Nyt kun oli (tyhjät 6T KIPA ) kärryt peräs ja ylämäki, jossa vaihtoi HS2->3 hukkas vaihteen, HS ykkösellä taasen pysähdyksistä liikkeelle, tai saati murskekuormaa sitten lisäksi vielä, niin ei löydy HS3 vaihdetta.
HS2 vaihteella on mentävä, sit tovi HS3 ilman isompaa kuormitusta jotta HS4 vaihteelle voi laittaa, ja täs kohtaa kierrokset toki tipahtaa rajusti , HS 4 kyl pitää, mut loppuu voimakin tämmösestä moposta aikanaan.
Kolmoselle edes alaspäin ei voi vaihtaa, kun ei pidä .....
Säätöä siis ainakin tarvii tai auttaneeko enää ? ? Jos sillä kokeilis lääkitä ensin.  


Hyvät ( mielellään ymmärettävän kieliset, eli suomeksi ) olis erittäin tervetulleita PDF-tiedostona, sähköpostiin :   j.peltonen69@wippies.fi

Jos säätelystä ei parane, ni sit on kesällä kabiini poistettava, pilkottava tarpeeksi ja toosa avattava, aluevaihteissa ainakaan kakkosessa tuntuu ettei ole synkroilla mitään toimia, eli ovat varmaan aika loppu, aina rutisee, vaihde mikä tahansa, niin aina rutisee, jos kone vaan liikkuu ....

Täähän on vissiin ollu jossain karjatilalla etukuormainkoneena aika ison osan iästään, niin kepakkoa on heiluteltu ees-taas, vaikkei tunteja mittarissa tolkuttomasti ole .....

Kun en ole varsinaisesti alan miehiä niin ei löydy suomeksi. Netistä varastettua enkkua kylläkin

https://sites.google.com/site/deerebrown/david-brown-info-ii

Täältä plaraamalla löytyy alkuperäiset runsaasti kuvitetut ohjeet. Lupaavat kansilehdellä niiden olevan selvän ja yksinkertaisen miehen englantia, siis ei mitään lordien oh dear kiemurtelua vaan ehtaa jenkkikieltä

Selostuksesta saan sellaisen tutinan, että on jatkuvasti käytetty Hydra Shift vaihde 3 (vaihtamatta 1.-vaihteelle ajosuuntaa muutettaessa) ja tämä on aiheuttanut sen, että takimmainen pakka on luistanut ja kulunut loppuun. Hydra Shíft vipu tulee aina olla 1-vaihteelle, kun lähdetään liikkeelle, muuten esiintyy luistoa joka johtaa levyjen ylikuumenemiseen ja kulumiseen. Jos takimmainen pakka vuotaa tai levyt on kulunut loppuun, vaihtaa vaihteisto seuraavalla tavalla: 1 - 2 - 1 - 1. Nelosvaihde ei voi vetää jos kolmonen ei takimmaisen pakan luiston tai vuodon takia toimi. Ongelman korjaaminen edellyttää Hydra Shift vaihteiston purkamista, mitkään "säädöt" eivät tässä tapauksessa auta. Suomenkielisiä purku ja kasausohjeita ei ole olemassa. Merkin huoltopisteet kävivät aikanaan kursseilla ja niille annettiin paperimuodossa teknisiä tietoja, vianetsintäohjeita ja säätöohjeita. Ainakin Mikkelissä, Kokkolassa ja Virkkalassa on vielä huoltomiehiä jotka taitavat Hydra Shift vaihteiston.

mattkau kirjoitti: "Jostain syystä vaihteistoa puhutellaan Power Shiftiksi vaikka näyttävät kyllä edelleen HS osille". Kysymyksessä on USA:laisten näkemys asiasta. Niiden mielestä kaikki vaihteistot joissa on kaksikin vaihdetta joita voidaan vaihtaa ilman kytkinpolkimen painamista ovat "Power Shift" vaihteistoja.

Juu, Ollek tuossa jo analysoi ongelman aika tarkasti. HS vaihteisto vetää mekaanisesti ykkösellä, kakkosella on etummainen pakka lukittu, kolmosella on takimmainen pakka lukittu ja nelosella molemmat pakat lukittuja. Jos takimmainen pakka ei pidä, niin veto luistaa sekä kolmosellä että nelosella. Nelosella on vaan se ero, että etummainenkin pakka on lukittu, jolloin takapakkaan tulee moottorin vääntömomentti ilman alentavaa välitystä ja tuleva vääntömomentti on pienempi kuin HS -kolmosella. Joko kolmospakan tiivisteet on alkaneet vuotaa tai sieltä on levyt kulahtaneet. Avaamatta ei ongelmaa pysty korjaamaan. Laita sähköpostiosoitetta pm:nä niin laitan tulemaan yhden jutun HS -vaihteistosta.

Sähköpostiosoite on tuolle edellisessä viestissäni näkyvissä.
Tää kone on ollut jossain karjatilalla, tms etukuormaajakoneena, ja en nyt muista montako vuotta sitten tää nykyinen emännys on sen sieltä ostanut.
Yhteistä taivalta meillä mamman kans ei ole vielä kahtakaan vuotta .....

Mut sitä erittäin vahvasti arvelinkin, että isommaksi avaamiseksi tuo menee. Saapahan samalla sit synkrorenkaita uusittua, kun mikään vaihde ei mee rutisematta josko kone vaan vähänkin liikkuu johonkinpäin.

Hommahan nyt ei hirmusti poikkea "periaatteessa" 1410 koneen askin irroituksesta ja aukaisusta, mut toi HS-aski on toistaiseksi vielä kokematon kohde.
Eiköhän sekin siittä kuntoon tule, mut mennee varmaan keväämmälle, tuo projekti.
Kun noita muitakin rattoreita on käytettävissä + Allis ......

Harmin paikka. Kyllä nuo aluevaihteet pitäisi rutisematta mennä päälle jos HS 1 asennossa. Omassa 1494 tunteja jotain 6650.

Eihän aluevaihteet ole synkronoitu hydra-shiftissä

Hydrashift vaihteiston aluevaihteistossa ei ole synkroja. Aluevaihteita on tarkoitettu hämmentäväksi vain traktorin seisoessa paikallaan, ei liikkeellä ollessa. Aluevaihteiden päälle menossa on otettava huomioon se seikka, että aluevaihteiston pysähtyminen kytkinpoljinta painettaessa kestää kauemmin jos päällä oleva HS vaihde on isompi, pyöriihän aluevaihteiston sisään menevä akseli lujemmin suuremmalla HS vaihteella. Jos aluevaihde ei mene rutisematta päälle traktori seisoessa paikallaan ja kytkinpolkimen oltua pohjassa muutaman sekunnin, johtuu se mitä toden näköisimmin pääkytkimestä, joka ei irrota kunnolla. Huom: HS vipu tulee AINA olla 1-vahteella , ennen kun kytkinpoljin vapautetaan. Tuossa kun selaisin taaksepäin huomasin, että vaihteiston öljyt ja öljysuodatin on vaihdettu, mutta hydrauliikkapumpun ja Hydrashift pumpun imuverkoista ei mielestäni puhuta mitään. Tuliko molemmat imusihdit pestyä öljynvaihdon yhteydessä.

Niin itsellä ei kokemusta HS vehkeestä mutta olen kyllä seurannut vierestä työskentelyä kun aikoinaan Seutulassa rakennusmonttua tehtiin.
Tästäkin keskustelusta käy hyvin ilmi miten tärkeää on olla koneen käyttöohjekirja ja se myös tuntea.
Jokos "poikatalvi" rannikolla meni menojaan.

Ahaps, ettei oo synkroi .... Kuvittelin sit vaan ton 1410 koneen pohjalta ajatelen et 2-3 olis kenties synkattu.
Mut ei sitten. Ennen kun en siis ole HS-kokemusta saanut, paitsi kerran hyvin, -81 keväällä kun rattorinvaihtoa ukko suunnitteli, ja silloin kerran koeajettiin yhtä 1412 konetta Kaarinas Voivalan traktorilla. Mut se 1412 ei oikein lämmittänyt, ja sit Loimaalta löyty tää nykyinen -78 1410 kone 714.4h mittarissaan. Vaihdossa meni , jota jälkeen monasti harmiteltu, vain kahtena vuotena valmistettu 359D valmetti .
Itte siis olin tuolloin 11v ikäinen vielä ( tai siis syksyllä täytin 12v )

Niin tuosta pikkutalvesta, lunta oli melko märkänä sellasen 10+cm, mut nyt tihuttelee vettä ja vielä vähän on rippeitä, paikoin 3-4cm jäljellä.
Mut nekin kadonnee tänpäivän aikana, kun tätä pientä vesisadetta lupaillut koko päiväksi ja huomiseksikin, lämpötilojen ollessa +3- +6ast.

Niin, noita imusihtejä en putsinut. Etukuormaimes voimat ja nopeus ihan OK, samoin kärryä kipatessa kipin nopeus ok. Ei silloin öljyi vaihtaes ihan mitään paskaa kuraakaan vanhoissa ulos tullut, niin jätin sihdit putsimatta.

Pumppujen imu vetää roskat imusihtien verkkoihin, joihin se jää kiinni ja rajoittaa pumppujen öljynsaannin. Verkoissa voi olla huomattavia määriä törkyä ilman, että öljyn mukaan tulee mitään ulos. Kunnossa oloevien pumppujen imu on niin voimakas, että täysin tukkeessa olevat verkkosihdit imeytyvät kasaan ja hajoavat. Sen jälkeen on lialla suora pääsy pumppuihin. Hydrauliikalla on lisäsuoja takasillan takana olevasta painesuodattimesta mutta Hydrashift vaihteistolla ei ole muuta likasuojaa, kun se verkkosihti. Jos siis HS pumppu imee törkyä päätyy se pumppuun, vaihteiston venttiileihin, monilevykytkimien mäntiin ja jarrupantojen mäntiin. Jälki ei ole kaunista jos tilanne on jatkunut useita satoja ajotunteja.

Oukki. Toki tiedän nuo pumppujen toimintojen ja voitelun ja paineiden perusteet muiden koneiden pohjalta kyllä entuudestaan.

Tää kones kyl varmaan tulee kuntoon, aikanaan. Nyt talviaikaan en varmaankaan ala purkamaan ja aukomaan, koska ei ole ainoa toimiva vehje tontilla.

Niin, senverran vielä että emännys ostanut tän koneen joskus 4- max 5v sitten, ja ajo siellä "venäjällä" kahtena-kolmena talvena ollut pihatien aurausta ym muuta pikkuhommaa.
Että mahdolliset vaihteistoviat on koneen historiasta aiempia peruja, kuin Mamman aikaisia ....

Tänäpä älysin kokeilla tuota pumppujen tuoton yhdistämistä ja sen vaikutusta. Viitaten tällä siis siihen nostolaitteen lievään voimattomuuteen.
Tyhjänä etukuormain on siis toki selkeästi nopeampi, mut kun kauhassa oli useita satoja kiloja ( väh 6-700kg ) maata, tuntui että pumppujen tuotto yhdistettynä, etukuormain olisi hitaampi kuin pelkällä ulkoisen hytikan pumpulla ?

Olisko kuitenkin pumppuvika tos nostolaitteen voimattomuudessa ?

Muiden mietteitä asiasta ja ajatelmia kuulostellen ? ?

Kummankin pumpun tuotto menee etukuormaimeen kun niiden tuotto yhdistetään. Nostolaitteen piiri ei tällöin vaikuta paineeseen. Jos nostolaitteen pumppu tai sen ylipaineventtiilissä on sanomista, pääsee kuormaimen pumpun tuotto karkaamaan nostolaitepumpun pirin kautta, ja päine laskee samaksi, kun mitä on saatavilla pelkästä nostolaitteen pumpusta.

Tuntui ikäänkuin että jotain ylimääräistä, ehkä suhisevaa, tms ääntä olisi myös kuulunut pumput yhdistettynä, kuormalla nostaessa.
Pitäisi varmaan koittaa mitata nostolaitteen paineet aputunkin letkun päästä. Vaiko onko muuta mahdollista mittauspaikkaa ?
Samaten mitata toin etukuormaimen , siis hytikan paineet pikaliittimestä.
Etukuormaimen painelinjassakin vasemman oven alla taisi olla paineenmittausnippa, josta vois mittailla paineita pelkällä hytikkapumpulla ja sitten pumppujen tuotot yhdistettynä

Nostolaitteen paineen helpoin mittauspiste on apusylinterin letku.

Meitin 1494 on ykköspumpulla 52 litraisella joten ei oo tuota tandemia. Elikkä vipu 9 aiemmasta kertomuksesta. Tosiaan ei toimi nostolaitteet esim 1594 jossa tuo on,jos vähänkin yhdistää molempien pumppujen tuottoja ulkopuoliseen hydrauliikkaan. Liikkuuko kunnolla se vipu 9 liikuttama poikittaiskara siellä lohkojen alla.