CASE 1494 HS 4WD ( Kassu )

Niin sitä tänäpä silläsilmällä kattelinkin, ettei taida oikein mitään muuta luontevampaakaan paikkaa mittaukselle olla

Eikös pikaliittimistä voi katsoa painetta jos vain nostolaitepumppu käytössä eli vipu 9 eteenpäin. Ainiin mutta se paine mikä nostolaitteelle tulee. Joo siitä vertailee..

Pikaliittimestä ulkoisen hytikan paine mitaten pumput erillään, ja sitten pumput yhdistettynä myös pikaliittimestä mitaten, niin jos alempi paine yhdistettynä, epäiltävä jotain, ja sitten mitata pelkän nostolaitteen paine aputunkin letkusta .

Näin ajattelin asiassa edetä. Noita erinäköisiä painemittareita 0-10 / 0-25 / 0-250 ja 0-400bar ja erinäköisiä liitinletkuja kun on joskus tullut hankittua ....
Pikaliittimestä on nyt helpoin lähteä alkuun tutkiin, kun mittarikikin siis 0-250 on valmiina, pikaliittimellä oleva .....

Tänäpä taas ajellessa testejä. Puolisen tuntia pihassa käynyt reilua joutavaa, lähin naapuris käymään , ja vaihteena testivaihees HS3 ja sitten käsijarrua.
Menohan hyytyi melko totaalisesti saman tien .....
Eli sama mitä aiemminkin kirjoitin, HS3 vaihteelle vaihtaessa ikäänkuin "nykäisee" ensin mennäkseen ja sit senjälkeen vauhti ei oikeastaan muutu verrattuna HS2 vaihteeseen.
Ihan, siis ihan pintakaasulla varovasti kierroksia lisäten HS3 vaihteella, ihan tasasella tyhjällä rattorilla saa vauhtia hiukkasen vähän kiihdytettyä.....

Hytikkapaineisiin sitten. Etukuormaajahommissa pumput yhditettynä tyhjänä kierroksilla nopeampi, tyhjäkäynnillä kuormain ei tee muuta liikettä kuin alas, ei nouse.
Kierroksilla ( 1200-1300rpm + ) tyhjänä yhdistettynä nopeampi kuin pelkällä ulkoisen pumpulla.

Pikaliittimestä sitten niitä paineita mitaten. Sitä 0-250bar mittaria ei ollutkaan enää, kun sen romuun joskus heitinkin, kun se sai joskus vähän ylipainetta ja pohjalukemana oli 20-30bar ....
Niin ......

Pelkkä ulkoinen hytikka ensin, paineet jossain 170-180bar tyhjäkäynnillä ja myös kierroksilla, ehkä 5bar eroa viisarin näytöllä.
Pumput yhdistettynä ensin n. 150-160bar.

Muutamaan kertaan kun tätä toistin, niin pelkkä ulkoinen pumppu sen saman n.175 ja yhdistettynä enää 120bar kun öljyt lämpes, silti ulkoinen yksinään sen 175.
Pelkällä ulkoisella pumplla varo piti ääntä, yhdistettynä tuotot ei missään vaiheessa.

Eli tällä lienee pois suljettuna kaikki venttiiliviat nostolaitteessa, ja oireyhtymä kallistunee itse tuplapumppuun ???

Seuraavana täs asiassa edeten vaiheena on pumpun irtikaivaminen ( joku päivä ) ja avaaminen sekä purkaminen/silmämääräinen sisuksien kunnon tarkastelu .....

Ensimmäinen punainen 1594 HS jonka ostin "ehjänä" Lahden K-maataloudelta noin 10v sitten,oireili vahvasti 3 ja 4 hs-vaihteilla.
Välillä veti hiukan välillä ei.
Hs-remonntihan siitä tuli , 3-4 pakan levyt oli rikki.
Ne alkuperäiset hs-levyt oli heikompia kuin myöhemmin asennetut.Varsinkin kuutostaaveteissa ne alkuperäiset tuppaa hajoamaan.

Täs murskekuorman kans ajeluiden perusteella HS4 kyllä pitää ylämäessäkin, ja jos alaspäinvaihdos tarvetta tulee, se on kokemuksen mukaan pysähdyttävä ja HS1 vaihteella liikkeelle ja sitten HS2 vaihteella mentävä mäki, kunnes tulee tasaista tai alamäkeä, et voi HS4 vaihteelle, tietty HS3 kautta, vaihtaa

Jos HS 3 ei pidä, niin silloin myöskään HS 4 ei pidä, koska HS 4:llä molemmat planeettapyörästöt ovat vedossa. En tiedä, että onko käytännössä mahdollista, että HS -pakkoja ohjaavassa sekvenssiventtiilissä olisi jotain sillä tavalla pielessä, että sieltä ei tule kunnon painetta HS 3 pakalle kun HS 3 on kytkettynä, mutta öljylle olisikin pitävä reitti HS 4:llä. Jos kolmonen ei pidä mutta nelonen pitää kunnolla, on teoriassa jokin tuommoinen vika oikeastaan ainoa mahdollisuus.

Nostolaitepuolessa alan entistä enemmän olla pumppuvian kannalla.

Eilen kun peräkärryt perään laitoin ( öljyt noin 0ast ) niin nosti koukun lukitusasentoon asti tyhjäkäynnillä ( kärryt 1-aks KIPA6T ylhäältäkippaava täyttövaunu, vuosimallia n. -78 ? )
Tänäpä mursketta taas vähän ajelin, ensin 4km siirtymä, kuorman teko ja kärryn sai perään alta 1500rpm kierroksilla. Sitten taas siirtymää maantiellä n. 7km ja kippaus ja osan kasasta levitystä, kärryjä perään taas, niin ei nostanut kärryn jalkaa maasta irti tyhjäkäynnillä, vaati sen toista tonnia rpm koneeseen.
Eli selkeästi voimattomuus korostuu öljyjen lämmetessä.

Sitten taas tuohon HS3 vaihteeseen, voisiko olla ettei etummaisen yksikön panta kunnolla pidä ? Molemmat pannathan on jousivoimalla lukittu HS ykkösellä, ja HS3 vaihteella vain etummainen, takimmaisessa yksikössä ollen pakka kiinni, HS4 vaihteellahan molemmat pakat on lukittu ja pannat auki.
HS2 vaihteellahan etummainen pakka on kiinni ja takimmainen panta myös.

Siis eli vaikka etummaisen pannan pito ei ole 100% niin HS1 vaihteella kakkosyksikössä on myös alentava vaihde silloin käytössä, eikä HS1 vaihteella oire niin radikaalisti tulisi silloin ilmi.
Varsinkin etukuormainhommissa, jolloin kauhalla kaapiessa on aluevaihteistosta yleensä joko 2 tai maata koukkiessa 1-alue käytössä.
Jotenkin on vaan persmututuntuma, etukuormainhommista päätellen, ettei HS1 piukassa paikassa kenties pitäisi ihan 100% myöskään, varsinkin jos aluevaihde on 2-vaihteella ??

Pantajarrulilla tehdään laatikkoon ainoastaan moottorijarrutus. Kun pakka on paineeton, niin sen pyörimisen estää räikkäkytkin (räikkälaakeri) ja moottorijarrutuksen antaa pantajarru, joka estää jousen voimalla planeettapyörästöä pyörähtämästä toiseen suuntaan.

Jos toinen räikkälaakeri lakkaa pitämästä, niin HS 1 ei vedä, mutta joko 2. tai 3. vetää, riippuen siitä kumpi räikkä päästää, ja 4. vetää. Pystyy olemaan niin, että siellä on toinen räikkälaakeri huonossa hapessa, mutta panta toimii normaalisti. Silloin panta antaa HS 1. :llä hiukan vetoa, koska se pystyy hiukan estämään planeetan pyörimistä, mutta aika heikosti. HS 2:lla toinen pakka vetää ja toinen on panta kiinni ja kun siinä on hyvä räikkä, niin vaihde vetää hyvin. 3. vaihteella taas se toinen pakka on kiinni ja se pakka, joka oli paineellinen 2. vaihteella, on nyt räikän ja pannan varassa ettei lähde pyörimään. Kun on isompi vaihde ja moottorista otetaan isompi vääntö, panta ei pysty pitelemään planeettaa paikallaan koska räikkä luistaa. Nelosella on molemmat pakat paineellisia, joten veto on tallella.

Luulen, että asia menee näin jos kerran HS 1. osoittaa luiston merkkejä. Jos jatkat ajamista, niin toinen panta katkeaa ennemmin tai myöhemmin koska se ei kestä luistamista määräänsä enempää.

Tuosta räikkäkytkimestä sen verran, että jos ja kun se menee vaihtoon, niin laakeripesä pitää täytehitsata ja rotsata alkuperäiseen mittaan ja uusi räikkä pitää olla sitä mallia jossa on enemmän rullia.

Sehän nyt on selvä, et jotain hämärää aiemman historian käytön myötä sinne on tullut. Jo ennenkuin Mammuli tän on ostanut.
Emännys ostanut tän joskus n. 4 -alta5v sitten, ja reilu vuos sitten muuttokuorman mukana tää vehjes tänne lounaaseen tuli, edelliskesänä.
Ekakertoja kun täl ajoin, siis alkukesästä -16, huomasin heti ettei ihan kaikki ole kohdallaan.
Ja koneen käyttö kuitenkin pääasiassa ihan nurkissa ajoa täällä samoin kuin siellä "venäjälläkin" oli, eli Virolahdella, lumikoneena siellä.

Nää murskekuormien ajot nyt oli satunnainen poikkeus koneen ajokäytössä.

Tänäpä ehtoona kun tukkiauto toi polttopuumateriaalia, niin ei sitten tyhjänä päässyt pois laanilta, pinta senverran kuran nuljastamaa.
Kassulla piti sit alkaa hinailla, kun riimutkin tuli takasiin laitettua, piukemmas vedossa keppi 2-vaihteella ja HS 1 niin ei edes ruopinut.

Kevätpuolelle kyllä menee tuon lootan aukominen, niin kovin kovan voiman tarvetta ei talvelle ole tiedossa, eikä oikein isompaa käyttöäkään ( riippuu lumentulosta ) että täs nyt alkaisin piakkoin aukomaan.

Mut selviö se on, et toi HS-remppa on edessä, kunhan kelit lämpiää ......

Jos ykkösellä ei ruopinut ja kolmonen luistaa, niin räikkäkytkin siellä on alkanut päästää. Elikkä ykkösvaihteella panta jaksaa hiukan pidellä ettei planettaa lähde pyörimään, mutta oikeassa vedossa se luistaa. Kakkonen ja nelonen silloin vielä pitää, mutta muita vaihteita ei kannata suotta liirautella.

Luistavaan räikkään hyvinkin oireet tässä täsmää. Yhdessä vaiheessa hinausta kone alko ikäänkuin pomppimaan, eli vetää-ei vedä-vetää-ei vedä- jne.
Jenkkiautomaattien kans kun olen joitain satoja laatikoita touhunnut, niin niissä kans räikät teki sitä et saatto luistaa ja sit pamahtamalla piti kiinni. Jokunen jopa haljennut räikkäkehä tullut vastaan ....

Juu, räikkäkytkimen nappuloissa on aika pieni epäpyöreys ja se tosiaan saattaa tehdä sen, että se pitää muutamalla nappulalla ja hyppää sitten yli. Tuollaisen paikan korjanneet osaavat kertoa, että jos pesään on tullut koloja, niin se pitää täytehitsata ja rotsata uudelleen alkuperäiseen mittaan. Sitten sinne asennetaan se räikkä, jossa on enemmän nappuloita. Täällä meillä päin on ainakin yksi tekijämies, joka on tuon homman omaansa tehnyt. Laittoi samalla uudet pannat, jotka teki pikkasen paksummasta nauhasta kuin alkuperäiset.

Toinen vaihtoehto on tietenkin laittaa tilalle synkrolaatikko jos on tarjolla sopuisaan hintaan.

En vaihtais Hs:ää synkrolaatikkoon.

Ei tätä askia manuaaliin vaihdeta. Kuntoon se laitetaan, vaiva lienee korjaamisella pienempi kuin alkaa kolmekeppiseksi muuttamaan .......

jusape kirjoitti:Ei tätä askia manuaaliin vaihdeta. Kuntoon se laitetaan, vaiva lienee korjaamisella pienempi kuin alkaa kolmekeppiseksi muuttamaan .......

Kyllä se kuntoon tulee, kun aukaiset ja vauhtiin pääset niin kyllä se siitä.. tuota 956 natikan remonttiosiota lukenut niin varmaan helpommalla pääset.. En ole itse aukonut 1494 lootaa mutta täyskorjatun sain niin voi kokeilla täällä..

En todellakaan HS vaihtaisi kovaan laatikkoon. On omat toyotatkin ollu yleensä automaattilaatikolla . Paitsi emännän.

Juu, se oli aika saatanan työmaa kyllä..... Ei helpolla toista halua tehdä.....
Tästähän itellä perusrakenne on sinänsä tuttua, kun kaverin 1410 koneen askin olen kahdesti aukonut.....

Noh, nyt on hytikkapumpun vaihto menossa, samalla käytän syöttöpumpun irti kun valskailee pöötä, vissiin ehkä akselista jakopäähänkin, kun mielestäni öljy on moottorissa vähän lisääntynyt.
Samalla kattoo toi lämmityslaitteen hana, sieltä kun on vaijeri irti, eikä oikein lämmintä lykkää, asennoltaan on jossain puolivälissä.....
Jos samalla kiekkamittarin vaijerin vaihtais....

Eilennä kuormaajan aisat tipautin pihaan ni mukavampi touhuta..... Jaa niin, löytyipä pari porettakin etukuormaajan sovitteista, saa nekin korjuuhitsattua nyt kunnolla ......

Keväällä kun tuota 1594 "huoltoa" tein niin siinä oli kans just lämppärin hanalle menevä vaijeri jumissa.Onneks oli konsoli pois niin pääsin laittamaan hanalle menevän vaijerin paremmalle väylälle.Oli tehtaan jäljiltä laitettu aika ahtaasta paikasta kulkemaan siks ei pelannut. Nyt toimii. Toivotaan uuden hydepumpun myötä etukuormaajalle vikkelämpiä nostoja.
Älä nyt Jussi koka joulunaikaa remontteeraa.
Rauhallista Joulua

Täst joskus tais helpata vaijeri jostain kokonaan kun lämpöä koitin kesäaikaan pienemmälle väännellä .......
Vanha hytikkapumppu on irti ja avasinkin sen. Kulumaa on kyllä vähäsen ( sormella ja kynnellä tuntuva, ehkä 0.1mm ? ), pumpussa valmistuspäiväysleima oli jotain 05/99 ( eli on joskus vaihdettu jo ? ) , mut kulumaa ei mielestäni kyllä oikeestaan pesissä niin paljoa ole, että se selittäisi noinkin matalat ( 135bar ) paineet tuotot yhdistettynä.
Tsekataan/puhdistetaan nyt sitten samalla imusihdit lootasta, ja nostolaitteen varo kans pitää käyttää auki, sehän on laatikon alla T-haaralla painelinjasta otettuna ?

Niin, hydrauliikkapumpun pesän kuluminen imupuolelta on normaalia, koska paine saadaan aikaan hammastuksen ja pesän seinämien välillä. Pieni kuluminen ei vaikuta paljoakaan paineeseen, vaan todennäköisempi syy on päätytiivisteiden vaurioituminen/kovettuminen tai pesän kulumisen johdosta johtuva purse kulumisuran reunalla joka estää laakeripukkien puristumisen hammasrattaita vasten. Tämä korjataan kaapimalla purseet pois varovasti esimerkkiisi puukolla. Ylipaineventtiilin vaurioituminen on kyllä harvinaista.

Vaihdoin 1690 52 litran ykköspumpun 3vuotta sitte, hiljattain piti taas vaihtaa pumppu. Ei ne kauan kestä. Pumpun pesän kun avasin niin ihan syvä jälki oli imupuolella varmaa millin jo.

Juu laaakerithan kun noista hiukan kuluu niin kuluttaa pesää väljäksi. Mokomilla liukulaakereilla kun on. Kolmisen vuotta sitten kun Nuffiin pumpun uusein niin todellä syvä ura oli pesässä ja laakerit melkosen väljät.
Alliksen pumppukin oli joku vuos sitten auki, kulunut oli sekin, lähinnä neulalaakerointi pettänyt ja saanut roskaa, oli pumppurattaissakin jälkiä.
Siittä nyt saatiin jotenkin edes jonkinlainen kunnostettua, mut vaihtoa sekin odottaa taas. On vaan kiva tollanen iso pumppu vaihtaa..... Painaa sellasen 40kg ja koneen alla istualtaan pitäis nostaa liki metrin korkeuteen ja siinä välillä kiepauttaa takakardaanin yli vasemmalle sivulle siellä rungos sisuksissa.....

Melkoista akrobatiaa vaatii

Ja persiillään koneen alla istuessa aika veemäinen siittä nostella ensin ylös ja sivulle, tollanen kikkare ......