Taas yksi 880 Implematic nostolaiteasia

Oma käsitykseni on molempiin kohtiin, että kyllä. Tuo T- haara tarvitsee olla suora ja lisäksi sillä tavoin kiinni, ettei se lenksu kiinnityspisteensä ympäri. Miten se on noin taipunut, onkin hyvä kysymys. On saattanut joku edellisistä omistajista käyttää aika napakoita iskuja pultin päähän kun on "korjannut" systeemiä. Pumpun leikkauskuvaa kun katsoo, niin nuo tiivisteet on piirretty pyöreiksi, eli 0-renkaita ovat.

Juu, se tuli itsellekin ekana mieleen että sitä on lyöty.
Ja oletettavasti juuri lyönnin kylkiäisenä pultin yläpää oli myös vääntynyt hiukan mutkalle, joka aiheutti sen, että pultti ei liikkunut jouhevasti reijästään läpi. Luulen että noista saattoi löytyä syy nosto-ongelmiin.
Noh, nyt on vinoumat oikaistu, venttiilit putsailtu, o-renkaat uusittu ja reppu taas paikoillaan. Huomenna sitten öljyt sisään ja toteamaan tulokset.

Sama lopputulos. Muutaman kerran nousi hyvin, mutta sitten taas hiipui voima.
115kg ihmistä varsien päässä on liikaa.

Jotain tässä on nyt jäänyt hoksaamatta. Laitoithan säädöt kohdalleen kokoonpanon jälkeen? Siis sen mutterin siellä propun alla? Kun pääkäyttöventtiili on puhdas, siinä on hyvät tiivisteet ja säädöt paikallan, niin tekisi mieli olla sitä mieltä, että sieltä ei löydy vika. Tuleeko se nostovivun takana oleva tappi kunnolla ulos kun vivun vetää taakse? Uutena siinä taisi olla jousi vetämässä sitä ulospäin ja jos siitä on sen jousen ajan hammas syönyt, niin tappi pystyy takertelemaan niin, ettei se joka kerta pullahda täyttä matkaa ulos.

Katse pitää sitten kai kääntää toisaalle, mutta jutun avaamisen tekee hankalaksi tuo välillä toimii-välillä ei -tilanne. Yksi selitys voisi olla putkistovuoto, mutta sellainen joko on tai ei, samoin melkein kaikki muutkin oireet.

Juu, säädöt on kohdallaan kyllä.
Ja tappi tulee ulos poikkeuksetta kunnolla.

Nyt on kyllä kieltämättä vähän neuvoton olo

Juu. Pumpun kuntoa ei sovi epäillä koska iso perälevy nousi satunnaisesti. Kun pumppu kuluu niin se jaksaa vaan vähemmän kuin ennen eikä sille tule satunnaisia voimanpuuskia.

Onko hidas laskeutuminen edelleen ominaisuus? Se ihmetyttää oikein kovasti, koska implematicissa ei laskunopeudelle ole mitään säätöä eikä sylinteristä palaavaa öljyä jarruttele oikein mikään.

Huono nostovoima pystyy venttiilipesässä johtumaan siitä, että jompi kumpi venttiileistä ei sulkeudu kunnolla. Jos laskuventtiili ei sulkeudu kunnolla niin varret tulee nopeasti alas kun moottorin sammuttaa. Kannattaa varmuuden vuoksi vielä kokeilla vanhaa kikkaa ja painaa sitä T-pulttia kun nostovipu on takana. Jo sillä saa satunnaisesti jotain muutosta oireisiin, niin jokin siellä venttiilipesässä mättää.

Sylinterille menevästä painelinjasta on haaroitus TCU ja syvyydensäätöventtiileille istuimen oikealla puolella ja teoriassa voisi olla mahdollista että siellä on vuoto. Silloin siellä loiskuaa öljy aika reippaasti kun nosto on päällä. Jos siellä on venttiilin takapäästä seegerirengas pullahtanut pois paikaltaan, ei nostovoimaa ole jäljellä oikein ollenkaan. Muunlaisista vuodoista en ole sen venttiilin osalta koskaan kuullut. Haljenneesta kupariputkesta olen kyllä kuullut, mutta sekään ei vuoda satunnaisesti.

Nostomännän tiivisteongelmaan ei mikään oikein viittaa.

Cliff voisi kommentoida jotain jos laittaisi sinne sähköpostia, mutta postissa pitää kuvailla oireet selkeästi ja myös kuvailla miten on lähdetty liikkeelle ja mitä on saatu selville.
Hän on ollut Englannissa ammattimainen DB huoltomies implematicien kautena ja tietää kokemuksesta kaikenlaista.

Niin juu, se hidas laskeutuminen on edelleen olemassa siten, että kun propun alla oleva mutteri on säädetty ohjeen mukaisesti, niin vetovarret eivät laskeudu nostovivun ollessa laskuasennossa vaikka seison varsien päällä. Sitten kun kiristän mutteria n. puoli kierrosta, alkavat varret laskea. Tosin eivät silloinkaan pelkällä omalla painollaan.

Syvyydensäätöventtiilissä ei ole vuotoa nostossa eikä laskussa. Silloin kun nostovipu on laskuasennossa ja vedän jäljellä olevasta vaijerinnysästä, niin venttiili ruikkaa. Rotanloukun suojakansi on siis mulla auki edelleen että näen mitä siellä tapahtuu.

Niin nostaakos se nyt sitten taakkaa tuon korjauksen jälkeen vai vieläkö se pelleilee?
Tuossa kun juttua seurannu että öljyn takasin tuloa ei mikään voi estää sylinteristä pois päin niin voiko mikään siellä tukkia ettei öljy pääsiskään sekä menee että tulee hyvin?
Kysyn kun en itsekkään tiedä.
Onhan noista vanhoista vehkeistä saanu kaivaa millon mitäkin kamaa väleistä vaikka niitä siellä ei pitäs olla.
Toiseen suuntaan paine voi mennä ja toiseen taas ei jos joku estää

Vielä pelleilee, ei nosta edes hentoa itseäni.

Itse olen pähkäillyt vielä venttiilien toimintaa, että voiko siinä olla kuitenkin edelleen häikkää.
Venttiilit kun ymmärtääkseni tiivistyvät vain niiden alapuolella oleviin lautasiin, niin tuli mieleen että voisiko niiden tiivistymispinnat olla epäkurantit toisiinsa nähden ja kuinka pienistä asioista tuon asian tiimoilla ylipäätään puhutaan?

Toinen asia joka arveluttaa nyt, että josko se mutkalle menneen T-kappaleen oikaisu silmämääräisesti ei olekaan riittävä tarkkuus ja kuinka pienistä poikkeamista siinä asiassa voi olla merkitystä, eli kuinka pienellä liikealueella venttiilin eri toiminnot käytännössä tapahtuu?

Nuo molemmat venttiilit, kuvassa F ja E toimivat niin, että jousi painaa kärjen istukkaa vasten ja venttiilin karan läpi menevästä porauksesta karan yläpuolelle pääsee sama paine kuin alapuolelle, jolloin juuri se yläpuolinen paine pitää jousen apuna, tai tosiasiassa kymmenen kertaa isommalla voimalla, karan alhaalla. Mietin vaan sellaista, että jos toisessa tai molemmissa venttiileissä on kärsä tukossa, niin se venttiili on tavallaan poissa pelistä koska karan päällä pystyy olemaan jousen lisäksi ilmakupla, jota vasten alapuolinen paine tuuppaa karan ylös istukasta. Kiinnititkö putsatessa huomioita noihin läpimeneviin porauksiin? Tuo ohivirtausventtiilin karan päällä oleva kuulaventtiili on ylipaineventtiili, joka avautuu kun paine karan päällä riittää työntämään kuulan ylös kuopastaan ja sen seurauksena paine karan yläpuolella laskee ja kara nousee ylös istukastaan.

Toisaalta on niin, että pitoventtiilin toimintaa haittaa jokin tekijä niin pahoin, että se ei suostu avautumaan ennen kuin sen saa ruuvin voimalla raolleen, jos laskeutumista ei saa aikaan muuten kuin tuota T-kappaleen mutteria kiristämällä. Periaatteessa kun pitoventtiilin karan molemmilla puolilla on sama paine, riittää venttiilin avaamiseen se voima, joka jaksaa litistää karan päällä olevaa jousta muutaman millin verran.  Nopeutuuko lasku jos mutteria kiristää enemmän?

Tuossa kuvassa jossa näkyy karojen kärjet on pitoventtiilin kara kärki ihan eri mallinen kuin ohivirtausventtiilissä. Lisäksi olake joka on sorvattu T-kappaleen latan päässä olevalle haarukalle, on jotenkin "väärän pituisen" näköinen. Onkohan se alkuperäinen? Joku joka on purkanut noita osaa vastata. Noin vanhassa koneessa pystyy olemaan itse tehtyjä ja sovellettuja osia, joten kaikkia sopii epäillä. On nimittäin niin, että jos pitoventtiilin kara on korvattu itse keksityllä umpitapilla, niin se ensinnäkin sulkeutuu hyvin hitaasti koska öljy joutuu menemään karan päälle porauksen ja tapin välisestä sovitteesta ja vastaavasti se vaatii paljon voimaa avautuakseen koska karan päällä oleva öljy pakenee pois karan päältä samaa reittiä. Tuo selittäisi ainakin teoriassa kaikki oikut.

Saman panin merkille että manuaalin leikkauskuvassa molemmat karat ovat samannäköiset, toisin kun minun tapauksessani.
Kummassakin on kuitenkin kysymäsi pieni läpireikä ja se on auki ainakin nyt.
Tässä vielä kuva kokonaisista karoista:
https://drive.google.com/file/d/1Cqg4WV8kYAUCjT_QxFwKLyLsPrcm-dAC/view?usp=drivesdk

Pumpun lähtöportin sisäpinta näyttää tältä:
https://drive.google.com/file/d/1Co0SfscK6eAKJBjTw7VnhUc1Avz-hDuB/view?usp=drivesdk

Kuinkahan paljon tuo röpelö vaikuttaa nostosylinterille menevään paineeseen osuessaan o-renkaan kohdalle?

Ja vielä vastaus kysymykseesi, laskuliike nopeutui lisää mutteria kiristämällä.

Jälkimmäisen kuvan kohde jäi minulta keksimättä. Laitan kuitenkin Cliffille tuon kuvan noista karoista niin hän varmaan kommentoi jotain.

Jälkimmäinen kuva on siis se reikä josta öljy lähtee pumpulta putkistoon sylinterille ja syvyydensäätöventtiilille.

Okei, kiitos. Katsotaan mitä Cliff on mieltä.

Painelinjassa venttiililtä eteenpäin on 0-rengastiivistys ja se on tietenkin oltava ehyt ja kumin ei saa olla haprastunut. Jos tuohon tulee vuoto, niin nostolaite valuu alas jatkuvasti ja nostovoima on huono.

Cliff soitti illalla ja hänellä oli jotain mielenpäällä. Tuo pitoventtiilin kara on alkuperäinen osa. Terävänokkainen kara korvattiin tuolla tylpemmällä mallilla jossain vaiheessa, koska laskeutumisnopeutta piti hidastaa ja se saatiin aikaan uudella muotoilulla. Raskaat työkoneet tuli alkuperäisellä karalla kuin kivi alas ja aiheuttivat liikaa hankaluutta.

Toinen mielenkiintoinen juttu: Jos ylipaineventtiilissä on kuula, jota jousi painaa, se pystyy olemaan ongelma. Jossain vaiheessa huomattiin, että kun kuula on istukkaa vasten, sen pintaan alkaa tulla ympyrän muotoinen uurros ja kun venttiili välillä avautuu, niin vähän riippuen siitä, miten kuula asettuu vanhaan asentoon, se voi pitää tai se voi myös vuotaa jos uurros ei osu kohdakkain vastapintaan. Kuulaventtiili on korvattu jossakin vaiheessa teräväkärkisellä karaventtiilillä. Vuotavan ylipaineventtiilin pystyy kuulemma toteamaan sen yläpuolella olevan propun reiän kautta. Kun osto on päällä, niin vuotava venttiili ruuttaa öljyä propun kannan kautta ulos. Paine karan yläpuolella jää silloin vajaaksi eikä venttiili pysy kunnolla kiinni.

Kannattaa tukia minälainen ylipaineventtiili traktorissasi on ja onko sen kunnossa sanomista.

Laita vaikka pm:nä sähköpostiosoitteesi niin laitan tulemaan manuaalin jonka Cliff lähetti.

Minäpä syynään sitä kuulaa vielä. Onneksi en enää ehtinyt kasata illalla sitä perää nippuun.

Laitoin mielestäni sen sähköpostiosoitteen, toivottavasti tuli perille asti.

Juu, osoite tuli ja olen Cliffin viestin välittänyt jokin aika sitten.

Niin, ylipaineventtiili voi olla myös karaventtiili, mutta jos se vuotaa niin se vuotaa. Tarkistuksen paikka joka tapauksessa.

Sen jo tiesinkin edellisestä purkukerrasta, että kuula siellä on, mutta enpä osannut silloin ykkös kierroksella ajatella syynätä sitä sen tarkemmin.
Olis pitänyt, kuula on ruvella paristakin kohtaa:
https://drive.google.com/file/d/1E29aKS3mq3JiA9bbz6Ip1Gk2mrRzI93O/view?usp=drivesdk

Lisäksi kummallakin kerralla tuota ylipaineventtiiliä avatessa huomasin, että jousi ei ollut kuulan päällä, vaan hiukan vieressä. Voi toki olla noussut sivuun tulppaa avatessakin.
Varuilta kuitenkin nyt hieman venytin jousta.
Lisäksi aivan tuurilla löysin täsmälleen saman kokoisen vaihtokuulankin, kun avasin yhden ylimääräiseksi jääneen kuljetuspyörän laakeroinnin.

Katsotaan ehdinkö tänään vielä kasaamaan ja testailemaan.

Jousen esikiristys määrää ylipaineventtiilin avautumispaineen ja tehtaan ohjeen mukaan tuo paine säädetään shimmilevyillä. Tuskin siinä pikku venäytys isoja vaikuttaa, vanha jousi on saattanut jo hiukan kuoleentuakin. Aika pienistä rokamista tuohon tule vuoto jos nuo pystyy aiheuttamaan ongelmaa venttiilin kiinnipysymiseen, mutta koska tehdas on ongelman havainnut, niin on se uskottava. Ohjekirjan mukaan kartiokärkinen venttiili on tullut vasta 990 implematiciin, mutta sen tietenkin selittää se, että implematicit oli siihen mennessä ollut tuotannossa vasta muutamia vuosia ja tuollainen syöpymisongelman kaltainen oire vaatii kuitenkin aikaa ja käyttötunteja aika paljon ennekuin se tosissaan alkaa vaivaamaan.

Jos nostot alkaa uudella kuulalla pelittää, niin sitten on varmaan vielä kokeiltava erikseen sitä T-pultin säätöä, että laskeutumisnopeus tulee sopivaksi. Sehän on niin, että jos mutteri on vedettynä liian tiukkaan, se saattaa estää ohivirtausventtiilin laskeutumisen kiinni, jolloin edes uudesta kuulasta ei ole hyötyä. Nyt kun osat on vielä irrallaan, voi t-pultin avulla onnistua mittailemaan, että miten paljon sen kestää nousta ohivirtausventtiilin pohja-asennosta, että pitoventtiili ei lähde avautumaan. Kun kierteen nousun tietää suunnilleen, saattaa kokeilemalla löytyä parempi säätö kuin ohjekirjasta. Kun t-pultin latta oli taottu niin paljon mutkalle, on todennäköistä, että hydrauliikka on aikoinaan oireillut ja sitä on korjattu kavereiden neuvolla hakkaamalla pulttia alaspäin niin pitkälle kun on saatu menemään.

Kun ja jos tuo alkaa pelittää niin tässähän on saanut hyvän oppitunnin me kaikki topicia seuranneet.

Laiton kuvan siitä kuulasta Cliffille ja hän kertoi, että aikoinaan jos kuula vaihdettiin, se muokattiin yhteensopivaksi istukan kanssa antamalla siihen iskua vasaralla.
Se kai on pääasia että liitos pitää. Jos peli on vielä auki, niin voihan sen vastapinnan putsata mirkelituukilla ja kopauttaa uutta kuulaa vastinpintaa vasten niin tulee kyllä pullontiivis.

Olipa hyvä vinkki tuo kuulan istuttaminen ja tuli vielä sopivaan aikaankin. Pumppu oli kyllä jo paikallaan, mutta reppu vielä onneksi irti.
Kuulan varsinainen vastakappale on sen verran pienessä syvennyksessä, että mirkelituukia sinne reiälle ei juurikaan saa mahtumaan. Mutta tuli se puhdistettua ja kopauteltua kuulalle istutus.
Huomenna taas öljyt sisään ja testausta. Toivottavasti tää homma olis nyt tällä selvä.

Veikkaan, että alkaa pelittää. Jos niin käy, niin laita s-postilla kiitokset Cliffile. Hän on erittäin pätevä ja avulias henkilö Brittein saarilla ja myöskin kiinnostunut aina siitä, miten tarina päättyi.

Sama peli jatkuu, ei muutosta mihinkään suuntaan... Voihan tulehtunut villisian emätin!!

Juu, vähiin menee vitsit. Kohta on kaikki muu kollattu läpi paitsi pumppu. Mutta on erittäin vaikea uskoa että siinä olisi sellainen vika että joskus pelittää ja joskus ei.

Pihlajanimen Antero on noita elvyttänyt kun on ollut sen kuntoinen että siitä tulee vielä soiva peli.

En tiedä onko 990 implematicissa samanlainen rakenne kun 880ssä, mutta välillä kun nostolaite menee voimattomaksi sen saa toimimaan kun nytkäyttää muutaman kerran pakilla ja ykkösellä edes takas hiukan.

No juu, tuo sama ilmiöhän minulla oli sen perälevyn kanssa silloin kun aloin tätä asiaa pähkäillä. Nyt en ole kyllä sitä liikuttelua kokeillut tyhjillä vetovarsilla...
Mikähän tuossa edes takas liikuttelussa mahtaisi olla se taika nostolaitteen toimintaan nähden? Ainoastaan overriden toimintaanhan sen voisi kuvitella vaikuttavan siinä tapauksessa jos nostoakselissa olisi paljon välystä.